Hallitus esitteli ensi vuoden budjetin – veronkorotuksia 100 miljoonan euron edestä, arvonnousuvero käyttöön vuodesta 2023 alkaen

Tiedotustilaisuudessa paikalla olivat pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.).

15.55: Saarikko: Arvonnousuvero on mukana esityksessä siksi, että sadan miljoonan euron edestä veronkorotuksia piti saada aikaiseksi, ja oman arvioni mukaan pöydällä oli sitäkin huonompia vaihtoehtoja. Mielestäni verolle on erittäin hyviä perusteita.

15.52: Saarikolta tiedusteltiin, miksi budjetin alijäämä kasvoi valtiovarainministeriön ehdotuksesta, vaikka talous on kasvanut.

– Syynä eivät ole hallituksen esitetyt menot, vaan eroa selittää kaksi isoa muutosta. Liki miljardin euron edestä muutosta selittää se, että maakunnille tuleville hyvinvointialueille tuleva rahoitus tulee voimaan vuoden 2022 lopulla, eikä vuonna 2023, kuten suunniteltiin. Toinen kokonaisuus liittyy EU:n elpymispakettiin. Laskennallisesti siitä aiheutuu teknisluonteisia muutoksia myös vuoden 2022 budjettiin.

15.49: Andersson: Perälautakirjaus on tärkeä. Se varmistaa, että jos kävisi niin, että ilmastotoimet eivät riitä, olemme kaikki sitoutuneet lisätoimiin, jotka ovat lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja.

15.48: Saarikko: Olen tyytyväinen ilmastopakettiin. Se on vaikuttava ja vastaa hallituksen tavoitteisiin.

Saarikon mukaan budjettiesitys ei pidä sisällään veronkiristyksiä, joiden perustana olisi ilmastonmuutoksen torjunta.

– Se ei myöskään pidä sisällään päätöstä kansallisesta päästökaupasta, mutta pitää sisällään kirittäviä toimia siihen, että liikenteen sähköistyminen etenee.

15.45: Pääministeri Sanna Marinin mukaan viimeisimpänä hallitus neuvotteli 5,3 megatonnin päästövähennyksistä, jotka suuntautuvat taakanjakosektorille muun muassa liikenteeseen, maatalouteen, rakennusten erillislämmitykseen, työkoneiseen sekä teollisuuteen.

– Tätä kokonaisuutta arvioidaan maaliskuuhun mennessä. Katsomme, riittävätkö toimet, vai onko tarpeen tehdä lisätoimia. Tätä arvioidaan yhdessä virkakunnan, ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja myös ilmastopaneelin kanssa.

15.38: Suomen Akatemian rahoitus eli tieteeseen suunnattu rahoitus ei vähene ensi vuonna valtiovarainiministeriön budjettiehdotuksen mukaisesti. Suomen Akatemian myöntövaltuus vuodelle 2022 on 390,5 miljoonaa euroa. 

15.36: Henriksson: Suomessa on tavoiteltava 78 prosentin työllisyysastetta ja 2,2 prosentin talouskasvua.

15.36: Henriksson: Suomen pakolaiskiintiötä nostetaan Afganistanin tilanteesta johtuen. 

– OIen iloinen, että hallitus on päättänyt, että pakolaiskiintiötä nostetaan Afganistanin tilanteesta johtuen.

15.34: Andersson: Arvonnousuvero eli niin sanottu exit-vero otetaan käyttöön myös yksilöiden kohdalla vuodesta 2023 alkaen. Arvonnousuverossa myyntivoittoja, perintöjä ja lahjoja verotetaan myös Suomesta ulkomaille muuton jälkeen siltä osin, kun arvonnousu on kertynyt Suomessa. 

15.32: Andersson: Päästövähennysten riittävyyden turvana on perälautakirjaus, jonka mukaan lisätoimiin ryhdytään tarvittaessa jo maaliskuussa, mikäli tarvittavat toimet eivät ole kasassa.

15.30: Pakolaiskiintiö ensi vuonna on 1050. Ohisalon mukaan hallitus varautuu nostamaan pakolaiskiintiötä tämän vuoden aikana Afganistanin tilanteesta johtuen.

15.28: Ohisalo: Budjetissa laitetaan liikkelle historialliset yli puoli miljardia euroa, joilla vauhditetaan ilmastotoimia Suomessa.

Ohisalon mukaan sähköautojen hankintaan tulee veroalennus. Lainsäädäntöön lisätään velvoite laatia ilmastosuunnitelma kunta-, seutu- tai maakuntatasolla.

15:26: Opintotuen tulorajoja korotetaan määräaikaisesti ensi vuodelle. Ulkomaisen työvoiman saatavuutta helpotetaan laajentamalla työlupien pikakaista (D-viisumi) tutkijoille ja opiskelijoille vuonna 2022.

15.24: Veroja korotetaan 100 miljoonan euron edestä. Verotuloja lisäävät muun muassa kaivosveron käyttöönotto ja tupakkeveron lisäkorotus.

15.22: Kotitalousvähennyksen korvausprosentti korotetaan 40:stä 60:een kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. kahdeksi vuodeksi.

15.20: Poliisin määrärahat ovat korkeammalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Aiemmin valtiovarainministeriö ehdotti poliisin määrärahoihin 5 miljoonan leikkausta tämän vuoden tasoon verrattuna.

15.17: Valtion vuoden 2022 budjetti on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiovarainministeriön kesällä tekemässä ehdotuksessa alijäämä oli 6,7 miljardia euroa.

Saarikon mukaan viime kuun jälkeen menoihin on ilmaantunut vuonna 2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden ennakkorahoitusta 0,9 miljardin euron edestä. Alijäämä sisältää myös koronamenoja 0,4 miljardia euroa.

15.10: Saarikon mukaan hallituksen työllisyysastetavoite on verrattain lähellä toteutumistaan.

Hallituksen tavoite on 80  000 työllistä koko hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriö (VM) arvioi työllisyyden kasvavan kevään puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä vain noin 11  000 työllisellä.

– Loppukokonaisuudesta, josta keväällä sovimme, päätetään kokonaisuudessaan helmikuussa 2022. Tässä riihessä keskityimme nopeavaikutteisiin keinoihin, Saarikko sanoi.

15.05: Pääministeri Marin: Hallitus on sopinut päästövähennystoimista, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä 14-15 megatonnilla vuoteen 2035 mennessä. Päätöksiä puuttui 11 megatonnin edestä. 

Lue myös: Viisikko pääsi sopuun budjettiriihen ilmastopaketista – "Voimme olla siitä ylpeitä": Ohisalon mukaan kaikki tulivat toisiaan vastaan

MTV Uutisten tiedot: Päästövähennysten toteutumista tarkastellaan keväällä, mukana ilmastopaneeli