Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan Viktor Orbánin ultranationalistinen ja vallankumouksellinen politiikka täyttää historioitsijoiden määrittelemän ’fasistisen minimin.’
Tutkimuksen mukaan Unkarin "illiberaali" eli demokratian ja diktatuurin välissä keikkuva hallinto ei haikaile maan totalitaariseen menneisyyteen, vaan on tulevaisuuteen suuntautuva järjestelmä.
– Uusi poliittinen järjestelmä on perustettu 2010, kun Orbán sai alun perin kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Unkarissa siihen viitataan virallisesti kansallisen yhteistyön järjestelmänä, väitöskirjatutkija Annastiina Kallius sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Orbán itse on kuvannut tapahtunutta vallankumoukseksi äänestyskopeissa, Kallius kertoo.
Väitöskirjan päälöydös on se, että Viktor Orbánin illiberaalin hallinnon menestys nojaa omaehtoiseen ja tehokkaaseen tiedon tuotantoon eri yhteiskunta-aloilla. Väitöskirjatutkijan mukaan esimerkiksi se, mitä ihmisille näytetään televisiossa on saattanut muuttua täysin toisenlaiseksi.
– Voi olla tilanne, että kadulla on suuri mielenosoitus, jossa on satatuhatta ihmistä, mutta uutisissa näkyy, ettei siellä ole ollut yhtään ketään.
Unkarissa hallinto on myös hyvin suljettu, jolloin hallitukselle kriittisellä medialla tai toimijiolla ei ole mahdollisuuksia saada tietoa samalla tapaa kuin länsimaisissa järjestelmissä.
Lue myös: EU-parlamentti haluaa estää Unkarilta EU-puheenjohtajuuden ensi vuonna – "Viktor Orban näyttää yhä elävän kuvitelmassa..."
Tutkimuksen aikana Unkarin hallituksen tilaamat suuret kampanjat esittivät, että unkarilaissyntyinen George Soros aikoo tuhota eurooppalaiset kansallisvaltiot maahanmuuttoa edistämällä.
Tutkimuksen mukaan propagandan konkreettisia seurauksia olivat esimerkiksi Sorosin perustaman Keski-Euroopan yliopiston häätäminen maasta sekä kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten henkilöiden leimaaminen Sorosin agenteiksi, Kallius itsensä mukaan lukien.
Propagandaa kyseenalaistavat liberaalit tiedontuotannon instituutiot, kuten esimerkiksi sanomalehdet, päätyivät altavastaajiksi.
Elämä voi muuttua hankalaksi
Ihmisten arjen kannalta tilanne on johtanut myös epäpoliittisuuteen, sanoo väitöskirjatutkija.
– Arkielämässä jos näet vaikka korruptiota, joka voi liittyä esimerkiksi EU-rahoituksiin, niin jos siitä ilmoittaa jonnekin, saattaa menettää työpaikkansa.
– Koska ihmiset kuitenkin haluavat elää elämäänsä, tämä tarkoittaa epäpoliittisuutta, koska muuten elämästä voi tulla aika hankalaa.
Katso koko haastattelu tämän jutun yhteydessä olevalta videolta.