Unkarin säätämät takarajattomat poikkeustoimet koronaviruskriisin hallitsemiseksi ovat herättäneet huolta Euroopan unionissa. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) huomauttaa, että huoli oikeusvaltioperiaatteesta kriisin keskellä ei koske yksin Unkaria, vaan koko unionissa on oltava tarkkana.
– Eri puolella unionia on syytä valvoa herkeämättä, miten oikeusvaltioperiaate ja kansalaisten oikeudet toteutuvat poikkeusoloissa, Tuppurainen summaa.
Poikkeustila on hänen mukaansa todellinen stressitesti oikeusvaltioperiaatteelle. Tärkeä kysymys on, millaiseen huomiseen Eurooppa herää koronakriisin jälkeen.
– Meidän täytyy yhdessä huolehtia siitä, että meillä on edelleen EU:n perusarvojen ja perussopimusten mukainen yhteisö, eikä niin, että jäsenmaissa otettaisiin käyttöön autoritaarisia elementtejä kriisin seurauksena.
Unkarin parlamentti hyväksyi eilen poikkeuslain, joka mahdollistaa pääministeri Viktor Orbanin hallitukselle maan johtamisen asetuksilla ohi parlamentin. Poikkeuslailla ei ole määräaikaa.
Lue myös: Unkarin pääministeri Orban sai vapaat kädet hallita
Unkarin Viktor Orbán himoaa lisävaltaa koronaviruksen avulla - tutkijalta hyytävä arvio: “Nyt on meneillään diktatuurin luominen”
Tuppurainen kuvailee Unkarin tilannetta huolestuttavaksi juuri siksi, että poikkeustoimille ei ole nimetty päättymispäivää. Hänen mukaansa Suomi seuraa tarkoin tilanteen kehittymistä, tukee komission työtä ja on aktiivisesti mukana oikeusvaltiokeskustelussa.
EU-komission puheenjohtaja: Poikkeustoimet eivät voi jatkua rajattomasti
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjasi tuoreessa lausunnossaan, että koronavirustilanteen vuoksi asetetut poikkeustoimet eivät voi jatkua rajattomasti.
Von der Leyenin mukaan komissio seuraa tarkasti kaikkien jäsenmaiden poikkeustoimia. Von der Leyen ei mainitse yhtään jäsenmaata suoraan nimeltä, mutta lausunto julkaistiin Unkarin uusimpien poikkeustoimien vanavedessä.
Arvostelijoiden mukaan Unkarin poikkeuslaissa on arveluttavaa muun muassa se, että laajoja valtaoikeuksia käyttävä hallitus voi itse päättää, milloin se katsoo edellytyksien poikkeustilan päättämiseen täyttyvän. Lisäksi poikkeustila mahdollistaa muun muassa sen, ettei maassa järjestetä sen voimassa ollessa vaaleja.
EU:n oikeuskomissaari Didier Reynders kommentoi aiemmin Twitterissä, että EU-komissio arvioi jäsenmaiden poikkeustoimia suhteessa perusoikeuksiin.
– Tämä koskee erityisesti Unkarin tänään (maanantaina) hyväksymää lakia poikkeustilasta ja uusia rangaistuksia väärän tiedon levittämisestä, Reynders tviittasi.
Komission on määrä keskustella jäsenmaiden poikkeustoimista huomenna. Komissiolta on myös myöhemmin tulossa esitys mekanismista, jolla seurattaisiin yleisesti oikeusvaltion tilaa jäsenmaissa.
Vapaa media on tärkeä demokratialle
Unkarin riippumattomia toimittajia on huolestuttanut poikkeuslain kohta, jonka perusteella levottomuutta lisäävien uutisten levittämisestä voitaisiin langettaa vuosien vankeustuomio.
Orbanin hallitus on aiemminkin syyttänyt sitä arvostelleita medioita "valeuutisten" julkaisemisesta. Suurin osa Unkarin tiedotusvälineistä on Orbanin tukena, sillä oikeistopopulistinen Orban on kerännyt viime vuosina ympärilleen mediaimperiumin.
Lausunnossaan komission puheenjohtaja von der Leyen korostaa, että demokratia ei voi toimia ilman vapaata ja itsenäistä mediaa.
– Ilmaisunvapauden kunnioitus ja oikeudellinen varmuus ovat olennaisia tällaisina epävarmoina aikoina. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että journalisteilla on mahdollisuus tehdä työnsä vapaasti ja tarkasti, von der Leyen totesi.
Kurinpitomahdollisuudet rajalliset
EU:n mahdollisuudet puuttua oikeusvaltion rapautumiseen jäsenvaltioissaan ovat rajalliset. Unkarin ja Puolan kohdalla käynnissä on jo artikla 7:n kurinpitomenettely, ja maat ovat olleet kuultavina eurooppaministerien kokouksissa.
Kurinpitomenettely voi johtaa äänioikeuden menettämiseen, mutta näin tuskin koskaan tapahtuu, koska sanktioista pitäisi päättää kyseinen jäsenmaa pois lukien yksimielisesti. Puola ja Unkari tukisivat todennäköisesti toisiaan ja estäisivät lopulta sanktiopäätöksen.
Oikeusvaltio-ongelmia voidaan ratkoa myös EU-tuomioistuimessa, joka seuraa, että jäsenmaat noudattavat yhdessä säädettyjä lakeja. EU-lainsäädännön noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja.
Tuppurainen muistuttaa, että EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on myös tulossa oikeusvaltioehdollisuus, joka sitoo EU-rahojen käyttöä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Neuvottelut rahoituskehyksestä eli tulevien vuosien budjetista ovat vielä kesken jäsenmaiden välillä.