Euroopan Unioni ei ole vielä jakanut päästövähennystavoitettaan jäsenmaiden kesken. EU:n tavoitteenahan on vähentää päästöjä 40 prosentilla vuoden 2030 tasosta. Suomessa kuitenkin tiedetään jo, mihin päästövähennykset meillä kohdistuvat.
2:03
– Uusiutuvan energian osuutta lisätään, biopolttoaineiden osuutta liiikennepolttoaineista nostetaan tuntuvasti. Kivihiilestä pyritään eroon ensi vuosikymmenenä, tuontiöljyn käyttö puolitetaan, energiatehokkuutta edistetään, rakennusmääräyksiä uusitaan, luettelee ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.).
– Meillä on neljä sektoria, joista pääosa päästöistä tulee. Pienimuotoinen energiantuotanto ja liikenne vastaavat kahdesta kolmasosasta päästöjä. Sitten meillä on maatalouden päästöt ja jätehuollon päästöt eli voisi arvata, että liikenteestä ja energiantuotannosta haetaan edelleen päästövähennyksiä, sanoo professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Turpeenpoltto jatkuu vielä
Vaikka Suomessa pyritään päästöttömyyteen energiantuotannossa, turpeen polttamisesta ei ihan heti luovuta.
– Turve tulee säilymään meidän energiapaletissa selvästi pidempään, koska se on kotimainen ja sillä on työllistävä merkitys eli ensin pyritään eroon tuontifossiilisista, linjaa ministeri Tiilikainen.
Pariisin ilmastosopimus ei ainakaan heti muuta mitenkään suomalaisten arkielämää.
– Toivon, että se muuttuisi niin, että Suomen taloudellinen toimeliaisuus elpyisi, palkat nousisivat ja työllisyys lisääntyisi. Toivotaan myös, että löydämme tapoja, joilla yksittäiset kansalaiset voivat toteuttaa vähennyksiä omiin hiilipäästöihinsä. On käynnissä esimerkiksi Suomesta lähtenyt aloite siitä, että ihmiset tekisivät henkilökohtaisia lupauksia vähentää hiilipäästöjään.