Päätoimittajan kommentti: Supersuosittu Niinistö asettaa standardit myös seuraavalle presidentille

MTV Uutiset päätti toteuttaa Suomen 105. itsenäisyyspäivän kunniaksi mielipidemittauksen, jossa pyydettiin kansalaisia nimeämään Suomen historian kolme parasta presidenttiä.

Lue koko lista tästä: MTV:n kysely: He ovat kolme suosituinta presidenttiä

Totuuden nimissä on sanottava, että kysymyksenasettelu on hieman spekulatiivinen. Ensinnäkin laatusana paras voi ihmisten mielissä tarkoittaa eri asioita. Toisekseen elävien ja kuolleiden presidenttien vertailu yli sadan vuoden ajanjaksolla ei ole tasapuolinen, etenkään niille presidenteille, joihin kyselyyn vastanneilla ei ole aikalaistuntumaa.

Vaikka Suomessa elää edelleen muutamia tuhansia ihmisiä, jotka ovat syntyneet tasavallan ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin (presidenttinä 1919-25) aikana, presidenttinä häntä ei voi muistaa kukaan. Myös Ståhlbergin seuraajan Lauri Kristian Relanderin (presidenttinä 1925-31) kanssa tekee tiukkaa.

Kekkonen on kakkonen

Silti voi pitää yllättävänä, että nyt, vuonna 2022, muutamien Suomen historian merkkihenkilöiden sädekehä näyttää himmenneen, ainakin presidenttivertailussa. Carl Gustav Mannerheim, Suomen marsalkka ja presidentti, valittiin vuonna 2004 Ylen äänestyksessä suurimmaksi suomalaiseksi, mutta tässä MTV Uutisten presidenttivertailussa Mannerheim (presidenttinä 1944-46) sijoittuu vasta kuudenneksi. Ehkä kansa ajattelee, että Marski hankki ansionsa sotakentillä enemmin kuin valtionpäämiehenä.

Sen sijaan Urho Kekkonen, Suomen pitkäaikaisin presidentti (presidenttinä 1956-82), näyttää pitävän pintansa. Niin paljon kuin Kekkosen vallankäyttöön on parin viime vuosikymmenen historiapoliittisessa keskustelussa kohdistunutkin kritiikkiä, kansan syvissä riveissä Kekkosen muisto elää vahvasti myönteisenä. Kekkonen sai toiseksi eniten mainintoja, kun vastaajat laativat oman kolmen parhaan listansa.

Katso myös: Testaa tietosi presidenttivisassa – 20 kysymystä Suomen presidenteistä

Niinistö tarttui historian hetkeen

Entä pitäisikö yllättyä listan ykkösestä? Toista ja viimeistä kauttaan istuvan Sauli Niinistön valitsi kolmen parhaan joukkoon peräti 72 prosenttia vastaajista. Se on 30 prosenttiyksikköä enemmän kuin kyselyn kakkosella Urho Kekkosella.

Se on peräti 44 prosenttiyksikköä enemmän kuin Tarja Halosella (presidenttinä 2000-2012), joka muuten oli vertailun neljäs. Suomen ensimmäisen naispresidentin oli nimennyt kolmen parhaan joukkoon 28 prosenttia vastanneista.

Sivuhuomiona mainittakoon, että Halosen tapauksessa ero naisten ja miesten kesken oli valtava, 39 prosenttia naisista, mutta vain 17 prosenttia miehistä oli valinnut Halosen listalleen. Kaiken kaikkiaan Halosen suosio kansan keskuudessa näyttää haihtuneen melko nopeasti.

Niinistön valtaisa lukema tietenkin peilaa hänen lähes hypnoottista kansansuosiotaan, joka on tullut esiin lukuisissa viime vuosien mittauksissa. Mutta 72 prosentin lukema voi kieliä myös kansalaisten historian tajusta. Niinistö on osunut presidentiksi ajanjaksona, jona Venäjän uhka Euroopan turvallisuudelle konkretisoitui selkäpiitä karmivalla tavalla. Vaikka Niinistö (kuten pääosa Suomen poliittisesta eliitistä) on alun perin ollut Nato-skeptikko, hänen johdollaan Suomi rohkeni ottaa ratkaisevat askeleet kohti sotilaallisen liittoutumisen turvasatamaa.

”Niinistö vie Natoon ja auttaa Ukrainaa Venäjän rosvohyökkäystä vastaan”, eräs vastaaja perusteli kantaansa.

Presidentiltä kaivataan talousosaamistakin

MTV Uutisten kyselyssä myös pyydettiin kansalaisia nimeämään kahdestakymmenestäkahdesta valmiista vaihtoehdosta asioita ja ominaisuuksia, jotka ovat heille tärkeimpiä, kun he valitsevat Suomen seuraavaa presidenttiä. Valita sai viisi asiaa tai ominaisuutta.

Kas tässäpä listaa, jota jokaisen presidenttiehdokkuutta harkitsevan henkilön kannattaa tutkia! Viisi eniten valittua asiaa olivat:

• Ulkopoliittinen kokemus (63 prosenttia oli valinnut tämän listalleen)
• Kansalaisten arjen ymmärrys (54 prosenttia)
• Vahva arvopohja (42 prosenttia)
• Kansainvälinen verkostoituneisuus (40 prosenttia)
• Kyky toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä (37 prosenttia)

Nämä asiat kytkeytyvät suoraan presidentin valtaoikeuksiin mutta myös arvojohtajuuteen, rooliin, jossa Niinistö on kaikesta päätellen onnistunut erittäin hyvin. Vaatimukset ovat kovat, mutta epäilemättä useampikin presidenttispekulaatioissa mukana oleva henkilö täyttää näitä kriteerejä.

Vaikuttaa siltä, että Niinistön ”perintö” näkyy MTV Uutisten kyselyssä muutenkin. 32 prosenttia vastaajista on nimittäin poiminut listalleen talouspoliittisen osaamisen. Talouspolitiikka ei kuulu presidentin valtaoikeuksien piiriin, mutta yhteiskunnallisen keskustelijan roolissa entinen valtiovarainministeri Niinistö on säännöllisesti puuttunut talousasioihin, ennen muuta varoittelemalla valtion tolkuttomasta velkaantumisesta.

Ainakin yksi mahdollinen presidenttiehdokas erottuu tällä osaamisalueella kirkkaasti edukseen.

Oikealle kallistuva ehdokas etulyöntiasemassa?

Puoluekanta ei MTV Uutisten kyselyssä ollut valittavien vaihtoehtojen joukossa, mutta sen sijaan oli mahdollista valita toinen näistä: ehdokas on poliittisesti enemmän oikealla / enemmän vasemmalla.

Kysely paljastaa, ettei kokoomustaustalla presidentiksi valitun Niinistön jälkeen ole suoranaista kaipuuta vasemmistolaiseen presidenttiin. 7 prosenttia vastaajista oli poiminut viiden listalleen tämän vaihtoehdon. Sen sijaan 17 prosenttia katsoi olevan eduksi, että presidentti on poliittisesti enemmän oikealla.

Poliittinen suuntautuneisuus ei siis kansalaisten mielestä ole olennaisinta seuraavassa presidentissä, mutta jos valintaa lopulta tehdään vasemmistolaisen ja oikeistolaisen ehdokkaan kesken, oikeistolaisella näyttäisi olevan etulyöntiasema.