Huomenna tiedotetaan, aiotaanko Suomessa suositella neljättä koronarokoteannosta. Jos ratkaisuun päädyttäisiin, neljättä annosta suositeltaisiin todennäköisesti vain ikäihmisille. Koronataudin sairastaneille ei tällä hetkellä suositella kolmattakaan koronarokotetta.
THL kertoo huomenna, aikooko se suosittaa neljättä koronarokoteannosta.
Kahdenkin rokotteen perussuoja vakavaa tautia vastaan on hyvä, mutta se ei ole kovin pitkäkestoinen. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan se on aiheuttanut tarpeen kolmannelle annokselle ja siksi myös neljännen annoksen suosittelua harkitaan.
– Vanhimmissa ikäryhmissä nähdään jo nyt, että jonkin verran sieltä hyvästä on tultu alaspäin, Nohynek sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Neljättä rokotetta on jo nyt annettu vakavasti immuunipuutteisille, mutta huomenna kerrotaan, suositellaanko neljättä rokotetta myös laajemmin vanhemmille ikäryhmille.
Vakavan taudin riski on suoraan sidoksissa ihmisen ikään. Mitä vanhempi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän saa vakavamman taudin.
– Valmistaudutaan siihen, että niille, jotka ovat suurimmassa riskissä ikänsä tai terveydentilansa vuoksi, voidaan antaa lisäannoksia, Nohynek sanoo.
Pelkkää taudin leviämistä ei Nohynekin mukaan pyritä estämään neljännellä rokotteella.
Neljänsille rokoteannoksille ei vielä myyntilupaa
Nohynek kertoo, että mikään lääkeviranomainen ei toistaiseksi ole antanut myyntilupaa neljännelle annokselle ja lääkeviranomaiset haluavat lisätietoa neljänsien annosten vaikutuksista eri ikäryhmissä.
Mitä jos olen sairastanut koronavirusinfektion?Nohynekin mukaan sairastettu koronavirustauti voidaan laskea yhdeksi koronarokoteannokseksi. Jos siis on saanut kaksi rokotetta ja sairastanut yhden koronan, se vastaa kolmea rokoteannosta. Tällä hetkellä suositus on kolme koronarokoteannosta eli siinä tapauksessa, että ihminen on sairastanut yhden koronavirustaudin, kolmatta rokotetta ei suositella. |
Nohynekin mukaan neljännen annoksen antamisessa on puolensa ja puolensa. Vielä ei tiedetä, kuinka pitkään neljännen rokoteannoksen suojateho kestäisi.
– Selkeää yksiselitteistä vastausta siitä, että tämä on kaikille hyvä asia lyhyellä aikavälillä, ei ole. Enemmänkin ajatellaan sitä, että mitä pidempi on aikaväli kolmannen ja neljännen annoksen välillä, niin sitä parempi se olisi lopputuloksen kannalta pitkässä juoksussa.
– Jokaisen maan pitää katsoa itse, että millainen heidän epidemiologinen tilanteensa koronaviruksen kanssa on juuri nyt ja mikä siinä tilanteessa olisi se paras ratkaisu, Nohynek jatkaa.
Esimerkiksi Ruotsi antaa neljänsiä annoksia 80-vuotiaille ja hoivakodissa oleville, Saksassa annetaan neljänsiä annoksia 70 vuotta täyttäneille, hoitokodissa asuville ja sote-ammattilaisille, ja Israel jakaa neljännet rokotteet kaikille.
Esimerkiksi Tanska ja Sveitsi eivät puolestaan anna neljänsiä annoksia.
Alhaisen tulotason maissa vain 14,4 prosentilla edes yksi rokote
Siitä asti, kun rokotteita on annettu, on keskusteltu niiden jakautumisen tasa-arvosta.
Samalla, kun Suomessa mietitään neljänsiä annoksia, alhaisen tulotason maissa vain 14,4 prosenttia ihmisistä on saanut vähintään yhden rokoteannoksen.
Nohynek sanoo, että Suomi ja EU ovat lahjoittaneet rokotteita köyhille maille ja enemmän kuin rokotteista, tällä hetkellä on pulaa rokottavista käsistä ja kylmäketjussa on puutteista.
– Monet Afrikan maat eivät pysty ottamaan enempää rokotelahjoituksia vastaan, koska heidän logistiset kylmäketjunsa ja toisaalta heidän rokotusohjelmansa eivät ole sellaisia, että siellä pystyttäisiin rokottamaan sitä määrää, jota toivottaisiin rokotettavan.
Tällainen koronatilanne on maailmalla:
10:18
