Vantaalainen Paavo Koskenkorva on käynyt läpi jo kaksi elintärkeää elinsiirtoa. Hän on kiitollinen joka päivä siitä, että saa elää täysipainoista elämää.
Paavo Koskenkorva, 42, muistelee olleensa 24-vuotias nuori mies, kun sai kuulla sairaudestaan ensi kertaa 2000-luvun alussa. Diagnoosi oli IgA-nefropatia eli munuaiskerästulehdus.
Sairaus söi munuaisilta toimintakykyä. Kehosta nestettä ja kuona-aineita poistavat elintärkeät elimet surkastuivat.
Lue myös: Suomessa on jatkuva pula siirrettävistä elimistä – vuodenvaihteessa pääsyä elinsiirtoon odotti 570 ihmistä
Sairaus kulutti nopeasti loppuun
Sairaus eteni nopeasti sen toteamisen jälkeen. Paavo meni nopeasti erittäin huonoon kuntoon, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
– Siitä ei mennyt kuin pari vuotta, niin olin jo niin huonossa kunnossa, että jouduin dialyysiin.
Dialyysihoidolla pyritään korvaamaan omien munuaisten toimintaa. Dialyysihoitoa voi tehdä kotona tai hoitoyksikössä veriteitse hemodialyysinä tai käyttämällä omaa vatsakalvoa hyödyksi peritoneaalidialyysinä.
"Elinsiirtojen ansiosta voin tosi hyvin. En voisi lähellekään näin hyvin, jos en olisi saanut siirrännäistä."
– Tein dialyysihoitoa kolme kertaa viikossa ja kävin samaan aikaan töissä kokoaikaisesti. Jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut ottaa helpotuksia. Aloin olla henkisesti melko loppu ennen kuin sain elinsiirron.
Dialyysihoidot ovat vaativia eivätkä ne korvaa täysin munuaisten toimintaa. Hoidon aikana on noudatettava myös tarkkoja nesterajoituksia ja sekä noudatettava ravintoon liittyviä säännöksiä.
Lue myös: Tessa sairastui diabetekseen 1-vuotiaana – komplikaatiot johtivat haiman- ja munuaisensiirtoon: "Olen tosi kiitollinen, että joku on sanonut kyllä elinluovutukselle"
Tieto elinsiirrosta tuli keskellä yötä
Paavo oli elinsiirtolistalla noin vuoden ajan. Lopulta odotus palkittiin ja tieto elinsiirrosta varmistui.
Tieto tuli Paavolle yllättäen keskellä yötä.
– Vasta taksimatkalla sairaalaan aloin ymmärtää, mitä tässä on tapahtumassa.
Elämä elinsiirron jälkeen ei alkanut ongelmitta. Paavon keho alkoi hylkiä rajusti uutta munuaista, ja hän joutui olemaan neljä viikkoa sairaalassa.
Lopulta elämä voitti ja paraneminen alkoi.
– Elinsiirto palautti minut lähes normaaliin elämään. Oikeastaan tarkalleen vuosi elinsiirrosta olin fyysisesti ja henkisesti taas normaalissa kunnossa, Paavo muistelee.
Paavo joutui käymään saman prosessin uudelleen
Munuaissiirrännäinen toimi ongelmitta noin kymmenen vuotta, kunnes ongelmat alkoivat uudelleen. Munuaissiirrännäinen lakkasi toimimasta vuonna 2014, ja Paavo joutui uudelleen dialyysihoitoon.
Tällä kertaa Paavo joutui olemaan elinsiirtolistalla kolme vuotta.
Paavo kokee, että toisen elinsiirron odottaminen oli huomattavasti helpompaa kuin edellisellä kerralla.
– Siihen odotukseen osasi suhtautua eri tavalla. Kun ikääkin oli tullut, elämäänkin osasi suhtautua eri tavalla.
Paavo sai uuden munuaissiirrännän vihdoin vuonna 2018.
Alkuperäisiä munuaisia ei olla jouduttu häneltä missään vaiheessa poistamaan, sillä niiden surkastumisen takia ne eivät ole olleet uusien tiellä.
– Tällä hetkellä minulla on neljä munuaista, joista vain yksi toimii. Se on viimeisin siirrännäinen.
"Elän päivä kerrallaan"
Tällä hetkellä Paavo on 42-vuotias ja hänen terveydentilansa on nyt vakaa. Tulevaisuuteen hän suhtautuu luottavaisin mielin.
– Elän päivä kerrallaan ja olen täysipäiväisesti mukana työelämässä. En varsinaisesti pelkää, että munuainen pettää uudelleen. Jos niin käy ja tulee hyljintää, sitten se ratkaistaan dialyysilla ja odotellaan uutta elinsiirtoa. Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä.
Vaikka Paavon terveydentila oli ajoittain heikko, hän ei varsinaisesti pelännyt kuolemaa.
– Kaikkihan me kuollaan joskus, toiset lähtee vaan nuorempina kuin toiset. En varsinaisesti ole pelännyt kuolemaa.
Kiitollinen joka päivästä
Paavo ei kykenisi normaaliin elämään ilman elinsiirtoja. Siksi hän onkin päivittäin kiitollinen siitä, että on saanut itselleen elinsiirron.
– Olen erittäin kiitollinen niille kahdelle ihmisille, jotka ovat suostuneet elinsiirtoon.
Mikäli Paavo ei olisi saanut munuaissiirräntää, hän joutuisi edelleen turvautumaan vaativiin dialyysihoitoihin.
– Elinsiirtojen ansiosta itsekin voin tosi hyvin. En voisi lähellekään näin hyvin, jos en olisi saanut siirrännäistä. Elämäni olisi ihan erilaista.
Lue myös: Erikoinen tutkimustulos: Suomalaiset pitävät omia elimiään liian huonoina
Kiitos tukiverkolle
Myös Paavon perhe joutui hoitojen takia koville. Samaan aikaan kun Paavo oli edellisen kerran dialyysihoidoissa, hänen perheessään oli kolme alaikäistä lasta.
Paavo on kiitollinen myös lähisuvulle ja ystäville, jotka ovat tukeneet Paavoa ja hänen perhettään aina tarvittaessa.
– Ehdottomasti täytyy kiittää tukiverkkoa, joka on aina auttanut, kun on apua on tarvittu.
Nykyään Paavo toimii myös vapaaehtoisena tukihenkilönä. Hän haluaa antaa vertaistukea ihmisille, jotka ovat nykyään samanlaisessa tilanteessa kuin hän aikanaan oli.
– Lähdin mukaan vapaaehtoistoimintaan omien kokemusten myötä. Haluan antaa omista kokemuksista toivoa niille, jotka ovat epätoivoisia.