Saavatko aurinko, mausteet tai kahvi kasvosi lehahtamaan? Kyseessä voi olla yleinen ihosairaus

Jos saunominen, auringossa olo tai esimerkiksi kuumat juomat tai mausteinen ruoka saavat kasvot lehahtamaan punaisiksi ja ihon tuntumaan kiristävältä, voi kyseessä olla suomalaisille hyvin yleinen ihosairaus, ruusufinni.

Kyseessä on krooninen tauti, jonka oireita ovat kasvojen lehahtavan punoituksen lisäksi ihon turvotus, jatkuva kasvojen punakkuus sekä paiseet ja näppylät, kertoo Ihosairaalan ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund.

– Ruusufinni on hyvin yleinen tauti suomalaisilla, sillä sitä esiintyy erityisesti vaaleaihoisilla ihmisillä. Tavallisesti oireet alkavat 30–50 vuoden iässä.

Suomalaisilla yleinen couperosa on yksi ruusufinnin tyyppi

Ruusufinniä on olemassa neljää eri tyyppiä, joista useampi voi vaivata samaa ihmistä kerralla, Kyrklund kertoo.

Punakka ruusufinni eli erytematoteleangiektaattinen ruusufinni oireilee kasvojen lehahteluna, hiussuonten laajenemisena poskien ja nenän iholla ja niin sanottuina hämähäkkiluomina, jotka saavat kasvot näyttämään punakoilta. 

Kasvojen punoitus voi olla jaksottaista tai pysyvää.

Näppylöitä ja märkärakkuloita aiheuttava ruusufinni on papulopustulainen ruusufinni, ja se muistuttaa paljon aknea.

– Ruusufinnissä näppyjen koko vaihtelee nuppineulan pään kokoisista isoihin märkäonteloihin, mutta toisin kuin aknessa, näppyjä tulee vain kasvojen alueelle eikä esimerkiksi selkään tai rintakehään, Kyrklund kertoo.

Okulaarinen eli silmien ruusufinni aiheuttaa silmien punoitus, kuivuutta ja kirvelyä. Silmät voivat myös turvota ja olla valonarat.

Rinofyyma on ruusufinnin harvinaisempi tyyppi. Se aiheuttaa nenän talirauhasten kasvua.

– Couperosa on yleisempi naisilla kuin miehillä, poikkeuksena rinofyyma, jota esiintyy lähinnä miehillä.

Lue myös: Käytätkö jotain näistä yleisistä lääkkeistä? Voit olla isommassa riskissä auringon ja kuumuuden haitoille

Tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta

Ruusufinnin tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta, mutta sen uskotaan johtuvan useista eri tekijöistä, kuten perinnöllisyydestä, immuunijärjestelmän häiriöistä ja useista ulkoisista vaikuttajista.

Ruusufinni voi puhjeta kelle tahansa eikä sairastumista pysty juuri ehkäisemään, mutta joitain altistavia riskitekijöitä tunnetaan.

– Vaaleaihoisuus, ikä, tupakointi ja perheenjäsenen ruusufinni voivat tehdä sairaudesta todennäköisempiä, Kyrklund kertoo.

Katso myös video: Nämä auringon aiheuttamat tuhot eivät näy paljaalla silmällä (juttu jatkuu videon alla)

Lue myös: Kärähtikö iho auringossa? Ihotautilääkärin vinkit auttavat

Kuuma, kylmä, alkoholi, mausteet…ruusufinni voi suuttua monesta

Ruusufinnille on tyypillistä, että oireet helpottuvat välillä ja välillä taas humahtavat päälle pahempina.

Monilla sairastuneilla oireet ovat voimakkaammillaan kevään ja kesän aikana, koska silloin kasvot altistuvat auringonvalolle enemmän.

– Ruusufinniä sairastavan, kuten kaikkien muidenkin vaaleaihoisten, tulisi ehdottomasti käyttää viisikymppistä aurinkosuojavoidetta. Keskipäivän aurinkoa kannattaa välttää, Kyrklund neuvoo.

Valitettavasti iho voi ärtyä myös saunomisesta tai talven pakkasilla.

Yleisestikin kuumuus ja kylmyys voivat saada couperosaihon lehahtamaan, minkä vuoksi myös kuumat juomat tai esimerkiksi urheilu voivat saada oireet pahenemaan.

Näiden lisäksi tautia voivat pahentaa stressi, alkoholi, mausteiset ruoat, verisuonia laajentavat lääkkeet sekä iho-, hius- ja kosmetiikkatuotteet.

Myöskään kortisonia sisältävät voiteet eivät sovellu ruusufinni-iholle.

– Apteekeista ja useista kosmetiikkaliikkeistä on saatavilla couperosaiholle tai herkälle iholle tarkoitettua kosmetiikkaa, jotka eivät lisää ihon ärsytystä.

Lue myös: Moni levittää aurinkovoidetta aivan liian vähän – ihotautilääkäri kertoo, kuinka mittaat oikean määrän

Lääkäri ei suosittele välttelyä

Ruusufinniä sairastava ihminen oppii todennäköisesti tunnistamaan, mitkä tekijät saavat kasvot lehahtamaan tai näpyt nousemaan iholle.

Siltikään Kyrklund ei suosittele sairauden hoitokeinoksi kyseisten asioiden välttelyä.

– Nämä tekijät voivat olla hyvin yksilöllisiä ja siinä missä yhden asian välttely toimii yhdelle ihmiselle, se ei välttämättä tuo helpotusta toiselle ruusufinnistä kärsivälle.

– Välttäminen kaventaa elämää ja elämänlaatua, mutta ei useinkaan johda taudin rauhoittumiseen.

Kyrklund muistuttaakin, että ruusufinniä pystytään hoitamaan erilaisilla lääkkeillä, joista useampi soveltuu myös pitkäaikaiseen käyttöön. 

– Ruusufinnin hoidon tavoitteena on saada potilas oireettomaksi voiteilla ja lääkkeillä, jonka jälkeen hän voi elää normaalisti.

Lue myös: "Rusketusta voisi sanoa ihosyövän esi-esiasteeksi" – kolme faktaa ihosyövästä, jotka kannattaa painaa mieleen

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!