Kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettuja syytteitä käsiteltiin tämän viikon maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Syytteissä on kyse kolmesta eri asiakokonaisuudesta, joista jokaisessa Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Poikkeuksellista oikeusjuttua käsiteltiin tämän aamun Uutisaamussa.
Valtakunnansyyttäjä nosti viime vuoden keväällä syytteen Päivi Räsästä vastaan kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Samalla myös Suomen Luther-säätiön asiamies ja hallituksen jäsen Juhana Pohjola sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Maanantaiseen oikeudenkäyntiin osallistuneen MTV Uutisten rikostoimittaja Tiia Palménin mukaan Helsingin käräjäoikeuteen oli kerääntynyt runsaasti Päivi Räsäsen tukijoita ja median edustajia ulkomailta saakka.
– Tässä oli valtavaa kiinnostusta yleisöltä. En muista, että olisin ennen nähnyt yhtä paljon yleisöä oikeudenkäynnissä, Palmén kertoi keskiviikon Uutisaamussa.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan ennennäkemätön oikeusjuttu herättää kiinnostusta.
– Tässä vedetään rajaa sanan- ja uskonnonvapauden ja syrjinnän kiellon välille. Meillä ei ole Suomessa tällaisesta ennakkotapausta, eikä oikeastaan eurooppalaista vertailukohtaa.
Lue myös: Päivi Räsäselle järjestetään tukimielenosoitus Oslossa: "Olen kiitollinen tuesta"
Näistä tapauksista Päivi Räsästä syytetään
Päivi Räsäsen syytteessä on kyse kolmesta asiakokonaisuudesta.
Yksi niistä koskee Räsäsen kirjoittamaa ja vuonna 2004 julkaistua pamflettia Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Syytteen mukaan Räsänen on esittänyt kirjoituksessaan homoseksuaaleja halventavia mielipiteitä ja tietoja.
Toinen syytteen kohta koskee Päivi Räsäsen eri sosiaalisen median alustoilla julkaisemaa mielipidettään, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti. Syyttäjän mukaan julkaisujen katsotaan halventavan homoseksuaaleja.
Lue myös: Päivi Räsänen järkyttyi – sai syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan: "Kyse on uskonnon- ja sananvapaudesta"
Kolmanneksi syyttäjä katsoo Räsäsen halventaneen homoseksuaaleja Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksossa, joka kulki nimellä Mitä Jeesus ajatteli homoista?.
Ilmaisut syynissä
Oikeudessa haetaan Tolvasen mukaan nyt päätöstä siihen, onko Räsänen käyttänyt ilmaisuja, jotka voidaan käsittää tiettyä ryhmää panetteleviksi tai solvaaviksi.
– Raamattua saa lukea, sitä saa siteerata, ja sitä saa tulkita oikein tai väärin. Tässä on kysymys vain siitä, jos tulkinnasta johtaa omia mielipiteitä, ja niitä käyttää tavalla, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön, Tolvanen avasi.
Maanantain oikeudenkäyntiä seurannut Palmén kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, kuinka keskustelussa ajauduttiin jatkuvasti käsittelemään Raamatun tulkintoja.
– Puhuttiin niin useasti siitä, mitä Raamattu sanoo, että tuomari joutui huomauttamaan tästä syyttäjää. Räsänen itsekin sanoi, että tässä ei ole kyse Raamatusta. Tuomari sanoi, että asiat käsitellään oikeudessa Suomen lakien, ei Raamatun mukaan.
Lisäksi syyttäjällä ja Räsäsellä oli Palménin mukaan erimielisyyttä siitä, voidaanko ihmisen teot ja identiteetti erottaa toisistaan.
– Syyttäjän mukaan Räsänen tuomitsee homoseksuaalit ja heidän tekonsa, sillä tekoja ei voi erottaa identiteetistä. Räsänen taas tuomitsee homoseksuaalien teot, ei homoseksuaaleja ihmisenä.
Oikeudessa keskusteltiin Raamatun lisäksi myös pitkään synnin käsitteestä. Se ei ole Tolvasen mukaan lainkaan tyypillistä oikeudenkäynneille.
– Tuomioistuin ei ole toimivaltainen ottamaan kantaa Raamatun tulkintaan tai synnin olemukseen. Ei synnin ja häpeän käsitteellä ole tässä merkitystä, vaan sillä, että sanotaanko homouden olevan syntiä ja häpeää tai annetaanko sellainen kuva, että homous olisi synti tai häpeä, Tolvanen sanoi.
Lue myös: MTV oikeudessa: Päivi Räsäsen käräjillä tivattiin seksistä ja kenelle se on hyväksyttävää – kansanedustajalla yksiselitteinen vastaus, perustelut Raamatusta
Miten asiat tästä etenevät
Maanantaina oikeudenkäynti venyi pitkäksi, joten tuomari päätti, että loppulausunnot käydään läpi erillisessä istunnossa 14. helmikuuta.
Vasta sen jälkeen kuullaan, milloin tuomio annetaan, kertoo Palmén.
Tolvanen kertoo, että juttu saattaa edetä suoraan korkeimpaan oikeuteen ilman hovioikeuden käsittelyä.
– Laki mahdollistaa tämän. Jutun saa suoraan korkeimpaan oikeuteen, jos molemmat osapuolet ovat asiasta samaa mieltä.