Pakolaiset joutuvat usein taistelemaan työpaikasta kaikin keinoin Ruotsissa, vaikka heillä olisi vankka työkokemus ja akateeminen loppututkinto.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema 27-vuotias syyrialainen Abdo Abou Shanab on yksi heistä. Hän työskenteli syyrialaispankissa riskienhallinnan ja sijoittamisen parissa ennen kuin tuli Ruotsiin vuonna 2013. Hän perusti kavereidensa kanssa LinkedIn-ryhmän, lähetti 800 hakemusta ja harkitsi jopa nimensä vaihtamista, ennen kuin lopulta tärppäsi ja hän pääsi töihin talousasiantuntijaksi ranskalaiseen pitopalvelujätti Sodexoon.
– Yritin kaikkea mahdollista. En halua olla täällä tekemättä mitään, haluan työn, Abdo Abou Shanab sanoo.
Työpaikan Sodexossa hän sai lopulta osallistuttuaan työvoimatoimiston erityisesti pakolaisille tarkoitettuun harjoitteluohjelmaan. Ohjelman projektipäällikkö Lovisa Fältskog Johansson sanoo nopeuden olevan avain työnhaussa.
– Sanommekin usein, että antakaa meidän mennä pakolaisia vastaan Arlandan lentokentälle kysymään mitä he osaavat tehdä. Meillä on paljon yrityksiä, joissa ei ole pakko osata ruotsia, sillä kansainvälisten yritysten asiointikieli ei useinkaan ole ruotsi.
Syyrialainen 31-vuotias arkeologi Lusian Akassaf tekee töitä muun muassa museossa, ja ravintolassa tarjoilijana. Hän toivoo saavansa työtä vartijana. Hän tarvitsee rahaa aloittaakseen uuden elämän ja auttaakseen perhettä Syyriassa.
– Uskokaa minua, Ruotsi ilman töitä on sama kuin sinulla ei olisi elämää. Se on kuin paratiisi ilman ihmisiä, sanoo Akassaf.
Ruotsiin tulevista suurista pakolaisryhmistä juuri syyrialaisilla on korkein koulutus. Vuosien 2009 ja 2013 Ruotsiin tulleilla syyrialaispakolaisilla noin joka kolmannella oli korkeakoulutausta. Määrä on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi somaleilla, afgaaneilla tai eritrealaisilla.