Pakolaisena tullut Bahaeldin: Olen käynyt täällä koulun ja armeijan, silti en kuulu yhteiskuntaan

– On hyvä, että ilmiötä torjutaan ja varmasti jotkut turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet tekoihin. Suomessa on kuitenkin ennenkin ollut seksuaalista häirintää ja ahdistelua, ei vasta turvapaikanhakijoiden jälkeen. Onko seksuaalinen ahdistelu rangaistavaa vain maahanmuuttajalle, hän kysyy.

Abbas muistuttaa, että vuonna 2015 Suomeen on saapunut noin 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, ja heistä vain jotkut ovat syyllistyneet häirintään.

Hän korostaa, että ahdistelu ilmiönä on tuomittava ja estettävä, tekijästä riippumatta.

– Ilmiö pitää torjua välittömästi ja mielestäni tekijöitä olisi rangaistava kansalaisuudesta riippumatta. Olen sitä mieltä, että tekoihin syyllistynyt turvapaikanhakija tulee myös karkottaa, Abbas toteaa.

"Vaikka olen käynyt koulun ja armeijan, ei minua pidetä osana yhteiskuntaa"

Irakin suurlähetystössä paikallisena työntekijänä toimiva Abbas saapui Suomeen perheensä kanssa kymmenvuotiaana ja on asunut Suomessa nyt 19 vuotta. Suomeen Abbas pääsi Jordaniassa sijaitsevalta pakolaisleiriltä. Hän on ollut paljon yhteyksissä turvapaikanhakijoiden kanssa ja kertonut heille muun muassa Suomen yhteiskunnasta ja tavoista.

Keskustelussa ihmisryhmiä leimataan herkästi, ja Abbas on kokenut sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun loukkaavana.

– Irakilaisena miehenä keskustelu häiritsee, vaikken ole turvapaikanhakija. Minua loukkaa paljon, että vaikka olen käynyt koulut ja armeijan, ei minua kommenttien perusteella pidetä osana suomalaista yhteiskuntaa.

Hän muistuttaa, ettei edes hän pelkän ulkonäön perusteella pysty päättelemään, onko kadulla kulkeva henkilö turvapaikanhakija, saati sitten irakilainen vai pohjoisafrikkalainen. 

Abbas toivoo turvapaikanhakijoille tekemistä

Abbas pelkää, että turvapaikanhakijoiden tekojen liioittelu aiheuttaa negatiivisia seurauksia niin turvapaikanhakijoissa kuin rasistisissa ääriliikkeissä. Turvapaikanhakijat kokevat olevansa epätoivottuja ja tulevansa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti samalla, kun rasistiset ääriliikkeet käyttävät väitteitä hyväkseen houkutellakseen jäseniä.

Abbas uskoo, että tekoja pystyttäisiin vähentämään tarjoamalla turvapaikanhakijoille mielekästä tekemistä.

– Nyt turvapaikanhakijat joutuvat makaamaan vastaanottokeskuksessa, eivätkä voi harrastaa tai tehdä töitä. Jos heillä olisi mahdollisuus tehdä jotain, eivät he menisi juomaan alkoholia ja tekemään tyhmyyksiä, hän uskoo.

Oma ongelmansa on myös se, että turvapaikanhakijat ovat uudessa yhteiskunnassa ja voivat kokea, etteivät ole tervetulleita. Tämä on ongelmiaan aiheuttamaan ahdistusta ja pahaa oloa, joka voi purkautua esimerkiksi häiriökäyttäytymisenä.

– Mielestäni tällaisen teon tekijä on sairas ja tarvitsee hoitoa. Tekijä on aina vastuussa teoistaan, ei yhteiskunta tai kulttuuri. Teon taustalla on tekijän oma moraali ja kasvatus.

Taharrus gamae -ilmiö tuttu 

Abbas korostaa, ettei sukupuolten välinen tasa-arvo ole Irakissa niin huonoissa kantimissa kuin julkisen keskustelun perusteella voisi kuvitella.

– Irakissa miesten ja naisten välinen tasa-arvo on kirjattu perustuslakiin, ja tilanne on paljon monia maita parempi. Oma tätini on esimerkiksi kansanedustaja Irakin parlamentissa, hän kertoo.

Paljon keskustelua herättänyt taharrush gamae -ilmiö on Abbasille tuttu, mutta hänen mukaansa se ei ole yleinen Irakissa.

– Viime vuosina tapauksia on ollut muutamia. Ahdistelu on Irakissa ehdottomasti kielletty ja rangaistavaa. Irakilainen perinne tai kulttuuri ei millään tavalla hyväksy seksuaalista häirintää. 

Mikä sinua pelottaa tai huolettaa? Mitä haluaisit asiantuntijoilta kysyä? Millaisia kokemuksia sinulla on häirinnästä ja ahdistelusta? Onko kotikatusi muuttunut turvattomammaksi? 

Kysy, kerro, kommentoi ja kritisoi Twitterissä #häirintä - nostamme parhaat yleisön viestit mukaan keskusteluun!