Tänään vietetään maailman pakolaispäivää. Pakolaisia on tällä hetkellä huolestuttavan paljon, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Viime vuoden lopulla pakolaisia oli maailmassa 89,3 miljoonaa, mutta nyt kuusi kuukautta myöhemmin pakolaistilanne on noussut yli sadan miljoonan.
Pari vuosikymmentä pakolaisten määrä on pysynyt pitkään 45 miljoonaa kunnes alkoi pakolaisten määrän jatkuva kasvu.
– Nyt tämä historiallinen sata miljoona pakolaista on, Lehtinen kertoo.
Pakolaisista puolet on lapsia. Pakolaisavun mukaan kahdeskymmenes minuutti joku pakenee konfliktia ja sotaa ja lähtee pakolaiseksi. Tämä tekee kolme ihmistä tunnissa.
Sodissa kamppaillaan luonnonvaroista
Sitran johtajan Mari Pantsarin mukaan juurisyyt pakolaisuuden takana ovat sodat, konfliktit ja kasvavissa määrin ilmastonmuutos.
– Olisi hyvin tärkeää, että yritämme ratkaista pakolaiskriisejä, emmekä vain tyydy siihen, että rakennetaan muureja tai upotetaan veneitä. Pyrkisimme puuttumaan niihin syihin, jotka aiheuttavat sotia tai konflikteja ja myös ilmastonmuutosta.
Lue myös: Osa EU-maista allekirjoittamassa yhteisvastuujulistuksen turvapaikanhakijoista – konkretia Suomen osalta ei tiedossa
Ilmastonmuutos on Lehtisen mukaan monen pakolaisen kohdalla viimeinen pisara lähtöön vaikuttaneiden syiden takana. Tästä esimerkkinä ovat esimerkkinä Syyrian sisällissota ja Afganistanin tilanne.
– Valtaosa sodista käydään siten, että kamppaillaan oikeastaan hupenevista luonnonvaroista, kuten maatalousmaasta, metsistä, kasvavissa määrin puhtaasta vedestä, öljystä sekä metalleista, Pantsar huomauttaa.
Rikkaat maat ja niiden kulutuskulttuuri ovat Pantsarin mukaan iso osa ongelmaa. Vauraat valtiot säätelevät suuresti luonnonvarojen käyttöönottoa köyhissä maissa.
Nälkä ajaa ihmisiä pakosalle
Lehtisen mukaan nälkä ajaa ihmisiä ajamaan muutosta. Konfliktit, kuten esimerkiksi Ukrainan sota, on vaikuttanut omalta osaltaan viljariippuvaisiin maihin, joihin tällä hetkellä mahdotonta saada viljaa liikkeelle. Tämä taas lisää konfliktin riskiä.
– Täytyy katsoa ennaltaehkäisevästi sellaisille alueille, jotka ovat hauraimpia, esimerkiksi kuivuuden ja nälkäkriisinkin kautta.
Lue myös: Yli sata miljonaa paennut kodeistaan sotien ja vainojen vuoksi – "Ennätys, jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä"
Pakolaisuus on aina traaginen poikkeustila ihmisen elämässä. Sata miljoonaa pakolaista kattaa monenlaisia ihmisiä, mutta yleensä kokemus pakolaisuudesta on kuitenkin yhteinen. Jotkut saattavat joutua viettämään vuosikymmeniäkin pakolaisleireillä.
Pantsarin mukaan ilmastonmuutokselle olisi hyvä tehdä jotain nyt kun vielä voimme.
– Fakta on se, että jos me emme nyt saa ilmastonmuutosta hillittyä niin oikeastaan meidän ei kannata katsoa sitä, että mitkä maat kärsivät eniten vaan meidän kannattaisi ehkä kysyä sitä, että mitkä maat ovat turvassa ja niitä maita ei välttämättä kovinkaan montaa ole.
– Nyt on vakava hetki globaalille yhteisölle lähteä ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja. Rauhantyöllä ja konfliktinratkaisulla on nyt valtava kysyntä, muuten me emme saa katkaistua tätä sadan miljoonan pakolaisen noususuuntaa, Lehtinen sanoo.