Lapsiin kohdistuva ihmiskauppa tunnistetaan Suomessa huonosti. Asia ilmenee Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (Heuni) tekemästä selvityksestä.
Lasten ja nuorten kohtaamaa hyväksikäyttöä ei aina osata nähdä ihmiskauppana, vaan se ymmärretään muuna hyväksikäyttönä.
Suomessa lasten hyväksikäyttö oli yleisimmin seksuaalista hyväksikäyttöä, kuten prostituutioon pakottamista ja kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä. Ongelma on myös internetin välityksellä tapahtuva tai sen kautta alkava lasten seksuaalinen hyväksikäyttö.
Ilmi tuli niin ikään lasten ja nuorten pakottamista avioliittoon tai rikoksiin.
Osa viranomaisista ei tunnista
Nyt saatujen tulosten perusteella Suomen viranomaisten ja kuntien kyky tunnistaa lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa on vaihtelevaa. Siksi viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta ihmiskaupasta tulee Suomessa edelleen lisätä, jotta tapauksia osataan tunnistaa ja ennaltaehkäistä.
Lisäksi on tarve selkeälle ohjeistukselle siitä, miten ihmiskauppaan pitää puuttua. Selvät ohjeet ovat tarpeen myös siitä, miten auttaa ja tukea uhreiksi joutuneita lapsia.
Selvitys kattaa lapset sekä kantaväestöstä että ulkomaalaistaustaisista. Mukaan otettiin alaikäisten lisäksi 18–21-vuotiaat nuoret, sillä moni on voinut tulla hyväksikäytetyksi alaikäisenä, mutta on päässyt avun piiriin vasta täysi-ikäisenä.
Kriminaalipolitiikan instituutin torstaina julkaistun selvityksen tilasi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on autettu vuosien 2006–2018 aikana 55:tä alle 18-vuotiasta sekä 141:tä nuorta (18–21-vuotiasta). Luvut kertovat siitä kuinka moni lapsi ja nuori on ohjautunut auttamisjärjestelmään, mutta eivät kuvaa ihmiskaupan yleisyyttä, koska moni tapaus jää tunnistamatta.