Tutkijat uskovat löytäneensä maapallon suurimman törmäysjäljen hautautuneena syvälle Australian kaakkoisosaan. Deniliquinin osumakohdan arvellaan olevan leveydeltään jopa 520-kilometrinen.
Tutkimukseen osallistunut geologi, tohtori Andrew Glikson Länsi-Australian yliopistosta kirjoittaa Space-sivustolla julkaistussa artikkelissaan, että asteroidien jättämät jäljet ovat Maassa peittyneet muun muassa eroosion vaikutuksesta tai ne ovat peittyneet sedimenttikerrosten alle.
Gliksonin mukaan Australian manner ja sitä edeltänyt Gondwanan manner ovat saaneet osansa lukuisista asteroidien iskuista. Deniliquinin osumakohdan muodostelma on Gliksonin mukaan rakenteeltaan juuri sellainen kuin suuren mittakaavan osumakohta olisi.
Alueen magneettiset lukemat vihjaavat symmetrisestä repeilevästä kuviosta muodostelman ytimen ympärillä. Gliksonin mukaan tämä johtuu luultavasti törmäyksen aiheuttamasta kovasta lämpötilasta, joka loi alueelle vahvoja magneettisia ominaisuuksia.
Lue myös: Tutkija arvioi maapalloa mahdollisesti uhkaavaa asteroidia: ”Voi saada aikaan tsunameja”
Törmäys on saattanut tapahtua noin 440 miljoonaa vuotta sitten ja se on saattanut Gliksonin mukaan liittyä Ordovikikauden joukkosukupuuttoon, joka tuhosi 85 % maapallon tuolloisista eläinlajeista.
Tässä vaiheessa kyseessä on kuitenkin puhdas pohdinta, sillä aikaikkuna on erittäin laaja. Epäilty törmäys on saattanut tapahtua jo huomattavasti aiemminkin – noin 514 miljoonaa vuotta sitten.
Tällä hetkellä todisteet Deniliquinin asteroidiosumasta perustuvat maan pinnalta mittauksin saatuun aineistoon. Gliksonin mukaan fyysisten törmäystodisteiden saamiseksi pitäisi porautua syvälle muodostelman rakenteeseen.