Viime vuoden parhaaksi työpaikaksi Euroopassa valitulla informaatioteknologiayritys Vincitillä on käytäntö, jossa puolen vuoden välein julkistetaan firman sisällä ihmisten palkat.
Yrityksen toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että kun yritys ilmoitti päättäneensä palkka-avoimuudesta, herätti se työntekijöissä ”aikamoisen äläkän”, kun ihmiset olivat huolissaan, paljastuuko palkkauksessa vinoumia tai oman työn aliarvottamista. Kun palkat viimein kuitenkin julkisestettiin, seurasi yllätys.
– Ei tullut kuitenkaan mitään paskamyrskyä. Ei ollut mitään sellaista, mikä olisi nostanut mellakan, Kuitunen kertoo.
SAK: Parantaisi yhteen hiileen puhaltamista
SAK:n kehitysjohtaja Juha Antila uskoo, että palkkojen avaaminen yritysten sisällä olisi hyvä ratkaisu.
– Yrityksissä on paljon epäluuloja ja kokemuksia siitä, että palkat olisivat väärässä järjestyksessä. Avaaminen toisi asiat rehellisesti pöydälle, lisäten yhteisöllisyyttä ja luottamusta, hän uskoo.
Avaaminen mahdollistaisi myös hänen mukaansa paremmin sen, että ihminen voi itse kysyä, mitä hänen on tehtävä suuremman palkan saadakseen.
– Sillä estetään turha puhe palkkavinoumista. Jos puhe vinoumista ei ole turhaa, olisi läpinäkyvää miten mennään eteenpäin. Se parantaisi yhteen hiileen puhaltamista.
8:08
EK uskoo, että osa tiedoista halutaan pitää yksityisinä
Elinkeinoelämän keskusliiton Hannu Rautiainen on sitä mieltä, että palkkatiedot ovat hyvin yrityskohtainen asia. Halun avata palkkoja on lähdettävä hänestä yrityksestä itsestään. Hänen muistuttaa, että monien ihmisten palkkauksessa on henkilökohtaista suoriutumista koskevia asioita ja tekijöitä, ja hän uskoo suomalaisten työntekijöiden luultavasti toivovan, että niitä ei käsitellä. Samanlainen kokemus on Vincitin Kuitusella, jonka mukaan viitisen prosenttia yrityksen työntekijöitä ei tämänkaltaisista syistä halua avata palkkaansa.
SAK:n Antila pitää suomalaista tapaa palkoista vaikenemisesta kulttuurisidonnaisena ilmiönä.
– Meillä ei ole sellaista tapaa puhua palkoista, kun Amerikassa se taas on osa keskustelukulttuuria, hän pohtii.
"Tuskin suosittelisin muille"
Huolimatta hyvistä kokemuksista Kuitunen toteaa, että tuskin suosittelisi mallia suoraan toisille yrityksille.
– Ei ole itseisarvo, että palkat avoimia, ja se vaatii hyvän luottamuspohjan, hän sanoo.
Hänen mukaansa palkkojen avaaminen vaatii keskustelevan yrityskulttuurin, ja yksilöiden olisi tunnistettava oma vastuunsa oman arvonsa nostamisessa. Hän kannustaa yrityksiä kuitenkin pohtimaan, mitä tapahtuisi jos yrityksen palkat esimerkiksi vuotaisivat julkisiksi.
– Jos tietoja avataan perinteisessä, kuppikuntaisessa organisaatiossa, voitaisiin palkkatietoja käyttää väärin, hän uskoo.
Hän ei esimerkiksi ole varma, luoko avoimuus suoraan luottamusta yritykseen, jossa sitä puuttuu, ja voiko käytäntö ohjata yrityksen sisäistä keskustelua jopa väärille urille.
Videolla Kuitunen kertoo myös mallista, jossa palkankorotuskeskusteluissa kannustetaan työntekijöitä vinkkaamaan palkankorotuksen ansaitsevaa työkaveriaan.
1810_palkat_äänestys