Pekka Haavisto: Suomen ei ollut johdonmukaista "istua aidalla" YK:n Gaza-äänestyksessä

Parhaillaan presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto nostaa esille sen, kuinka Suomi on toiminut aiemmin esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan tapauksessa.

– Mehän olemme kritisoineet Ukrainan (tapauksessa) aidalla istujia aiemmin ja vaatineet, että YK:n yleiskokouksessa otetaan kantaa keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Ja tässä kohdassa varmasti se siviilien suojelu ja sitä kautta humanitaarisen tulitauon vaatimus oli keskeinen, Haavisto sanoo.

Suomi pidättäytyi ensin äänestämästä

Suomi pidättäytyi lokakuussa äänestämästä, kun YK:n yleiskokous äänesti asiassa. 

Myöhemmin joulukuussa Suomi kuitenkin puolsi äänestyksessä yleiskokouksen päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan ja vaadittiin kansainvälisen oikeuden noudattamista, panttivankien vapauttamista välittömästi ja ehdoitta sekä humanitaarisen avun turvaamista Gazaan.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vetosi lokakuun äänestyksen jälkeen siihen, että äärijärjestö Hamasin iskua ei erikseen tuomittu tekstissä. Haavisto sanoo, että Suomi olisi voinut äänestää humanitaarisen tulitauon puolesta jo lokakuussa ja antaa äänestysselityksen, jossa olisi tuomittu jyrkästi Hamasin isku.

– Minusta tämä olisi ollut johdonmukaista meidän aiemmalle politiikallemme, hän lisää.

Lue myös: Ulkoministeri Valtoseen laajaa tyytymättömyyttä ulkoministeriössä

Suomen Lähi-idän linja herättänyt tunteita, myöntää ulkoministeriön virkamies

Virkakunnasta poikkeuksellinen kirje

Suomen Lähi-idän politiikka on noussut keskusteluun tänään keskiviikkona, kun STT uutisoi ulkoministeriön työntekijöiden poikkeuksellisesta kirjeestä ulkoministeri Valtoselle. Kirjeen syy oli tyytymättömyys Suomen Lähi-idän politiikkaan.

Marraskuussa toimitetussa kirjeessä 79 ulkoministeriön työntekijää esitti, että Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.

– Israel on vastatoimissaan Gazassa selvästi ylittänyt suhteellisuusperiaatteen rajat, kohdistanut iskuja siviili-infrastruktuuriin sekä erityisen suojelun piirissä oleviin rakennuksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin. Nämä ovat todennäköisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jopa sotarikoksia, ministeriön työntekijät kirjoittivat.

Haavisto katsoo, että virkakunnasta lähetetty kirje heijastelee myös monien suomalaisten laajempaa hämmästystä ja järkytystä siitä vaikutelmasta, että Suomi istuisi aidalla keskeisessä humanitaarisen oikeuden kysymyksessä, jossa siviileille oli tarkoitus saada humanitaarista apua sotatoimien keskellä. Hän näkee, että virkakunnasta on täysin mahdollista osallistua keskusteluun kirjeitse.

– Minusta tämä on nykyaikaa ja modernia, että voi hallinnon puolesta myös esittää näitä näkemyksiä ja kritiikkiäkin. Tietenkin varmaan tässäkin tapauksessa uskon, että kritiikin esittäjät ovat pyrkineet toimimaan myös luottamuksellisesti eli lähestyneet suoraan ulkoministeriä. Ja minusta se on täysin hyväksyttävää, Haavisto sanoo.

Lue myös: Urpilainen otti kantaa ulkoministeri Valtosen kirjekohuun: "Kaksoisstandardeja"

Vaimeneeko Euroopan ääni?

Haavisto nosti esille Suomen johdonmukaisuuden Israel-linjausten ja Venäjän hyökkäyssodan välillä. Ovatko länsimaat laajemmin hänen mielestään Israelin ja Hamasin konfliktin aikana vahingoittaneet viestiä, jota ne ovat halunneet välittää Venäjän hyökkäyssodan aikana sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeydestä?

Haavisto katsoo, että tämä voi heikentää Euroopan äänen kaikupohjaa, kun se pyrkii vetoamaan esimerkiksi humanitaaristen sääntöjen ja sääntöperäisen järjestyksen toteutumiseen. Esimerkiksi Ukrainan tapauksessa Afrikan maita pitäisi pystyä painostamaan toimimaan johdonmukaisesti, hän sanoo.

– Euroopan unionin jakautuminen kolmeen tässä humanitaarisen tulitauon äänestyksessä ei ole kyllä kunniaksi Euroopan unionille. Ymmärrän kyllä ja tietysti tiedän, että Yhdysvalloissa tämä on myös hyvin jakava kysymys. Mutta Euroopan unionilla pitäisi olla minusta hyvin selkeä kanta humanitaaristen periaatteiden loukkauksiin, humanitaarisen avun saamiseksi siviileille ja siviilien pääsemiseksi suojaan sotatoimialueilta.