Yleisimmät Suomessa esiintyvät ihmisen loiset ovat täit ja kihomadot. Ainoita ne eivät kuitenkaan ole. Meillä esiintyy myös syyhypunkkeja, lapamatoja, satiaisia ja luteita.
– Täi- ja kihomatotapauksia on tasaisesti, mutta ei niiden määrä mielestäni ole kasvanut. Loislääkkeiden myyntiluvut apteekeissa ovat varmaan kasvaneet, mutta enemmänkin se johtuu siitä, että ihmiset hankkivat esimerkiksi täishampoota varmuuden vuoksi ja joukossa on virhediagnoosejakin, pohtii Vantaan kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen.
Täit ja kihomadot ovat tuttuja varsinkin pienten lasten vanhemmille, sillä ne leviävät päiväkodeissa ja kouluissa. Molemmat tartunnat selviävät tutkimalla: täit viihtyvät hiuspohjassa, kihomadot taas voi havaita kurkkaamalla lapsen peräaukkoon.
Kova kutina paljasti kihomadot
– Tyttäreni oli valittanut pepun kutinasta joitakin päiviä. Koulusta oli tullut varoitus kihomadoista, joten teimme iltaisin tarkistuksia. Mitään ei kuitenkaan ollut näkynyt, ja ajattelin sen olevan tavallista kutinaa, kertoo ekaluokkalaisen äiti.
– Yhtenä päivänä tyttäreni oikein itki kovaa kutinaa, joten olin valmistautunut, että jotain löytyisi. En kuitenkaan ollut yhtään varautunut siihen, mitä näin: peräaukossa suorastaan kuhisi. Siellä luikerteli useita todella iljettäviä, 3-4 milliä pitkiä valkoisia matoja, äiti jatkaa.
Äidin mukaan näky oli niin shokeeraava, että unen saanti sinä iltana oli vaikeaa, koska näky ilmestyi verkkokalvoille kun silmät sulki. Vaikeinta oli kuitenkin pitää pokka löytöhetkellä.
– En tietenkään voinut alkaa kiljua vaikka mieli teki. Yritin katsella muualle, ja vakuutin tytölle rauhalliseen ääneen, että niitä oli vain muutama ja että se ei ollut yhtään ällöttävää, äiti muistelee puistattavaa löytöä.
Syyhytapauksia on aina silloin tällöin.
– Lääkärit eivät nykyään välttämättä tunnista syyhyn oireita. Ainakin minulle tulee konsultaatiopyyntöjä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Vastaanottokeskuksissa on myös ollut pienimuotoisia syyhyepidemioita, kertoo Valtonen.
Leveä heisimato eli lapamato tarttuu yleensä raa'asta makean veden kalasta tai mädistä. Vielä 1940-luvulla joka viidennellä suomalaisella oli lapamato. Nykyään se on harvinainen. Lapamato kasvaa 3-10 metrin pituiseksi ja voi elää suolessa jopa 25 vuotta.
Tartunta vaatii lähikontaktia
Muista loisista kärsiviin ihmisiin lääkäri törmää harvemmin.
Kihomadot
Kihomato on noin sentin mittainen valkea mato. Usein tartunnan ainoa oire on peräaukon kutina. Kihomatoepidemiat ovat yleisiä kouluissa ja päiväkodeissa.
Syyhypunkit
Syyhyn aiheuttaa punkki. Oireita ovat voimakas kutina käsissä, jalkapohjissa tai nivusissa. Syyhyä hoidetaan lääkevoiteella.
Satiaiset
Satiainen elää häpykarvoituksessa, joskus myös kainaloissa tai ihokarvoituksessa. Satiainen tarttuu helpoimmin seksikontaktissa.
Lähde: Duodecim Terveyskirjasto
– Lapamatoon en ole törmännyt kertaakaan urani aikana. Ehkä niitä löytyy jostain Itä-Suomesta varttuneilta kalastajilta. Satiaisia näkyy harvemmin terveysasemilla. Eivät ne varmaan ole kokonaan hävinneet, mutta niitä on vähemmän kuin aikaisemmin.
– Luteisiin ja kirppuihin joskus törmää, mutta ne eivät aiheuta ihmisille puremia suurempia haittoja. Yleensä ihmiset ymmärtävät olla yhteydessä ympäristökeskukseen, joka auttaa hankkimaan tuholaistorjujat asuntoon, huomauttaa Valtonen.
Loistartuntojen välttäminen on vaikeaa.
– Täistä ja kihomadoista tuskin päästään eroon niin kauan kuin ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Pitäisi pysyä kaukana muista ihmisistä, koska loisten tarttuminen vaatii läheistä kontaktia. Toivon kyllä, etteivät vanhemmat ryhtyisi rajoittamaan lastensa leikkejä kavereiden kanssa loistartuntojen pelossa, neuvoo Valtonen.
Luteet imevät ihmisistä verta. Ne liikkuvat öisin ja piiloutuvat päivisin huonekaluihin ja seinien rakoihin. Kaikki eivät saa puremista oireita, mutta joillekin tulee punoitusta ja turvotusta pistoskohtiin.
"Meidän loiset ovat aika kilttejä"
Suomessa tavattavat loiset eivät ole erityisen vaarallisia.
– Vaaralliset loistaudit ovat yleensä tuontitavaraa. Meidän omat loiset ovat aika kilttejä ja tartunnat saadaan yleensä hyvin hoidettua. Loisiin ei liity todellisia suuria uhkakuvia. Virukset ja bakteerit ovat huomattavasti suurempi uhka ihmisille, vakuuttaa Valtonen.