Naisen epäillään valehdelleen raiskauksesta Kangasalla, koska oli loukkaantunut miehen käytöksestä. Poliisin mukaan tapaus ei ole ainoa laatuaan, ja perättömiä ilmoituksia tulee aika ajoin. Yleensä taustalla ovat riitaisat perhesuhteet.
Kangasalalaisen naisen epäillään valehdelleen Tinder-treffeillä tapahtuneesta raiskauksesta ja syyttäneen seksuaalirikoksesta miestä, jonka käytöksestä hän oli loukkaantunut.
Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Uusipaikka kertoo, ettei tapaus ole ainoa laatuaan. Hänen mukaansa poliisia käytetään aika ajoin koston välikappaleena.
– Ei tämä poikkeuksellista ole.
– Kyllähän poliisille ilmoitetaan perättömiä asioita. Joskus poliisia käytetään omana ajohevosena ja yritetään siten saada aikaan jotain pahaa toiselle osapuolelle.
Rikosilmoitus voi olla kosto
Uusipaikan mukaan väärät tai liian matalalla kynnyksellä tehdyt, eli aiheettomat ilmoitukset liittyvät usein esimerkiksi perheen sisäisiin kiistoihin. Taustalla voi olla halu kostaa.
– Saatetaan hakea jotain hyvitystä esimerkiksi karille menneeseen suhteeseen liittyen tai vaikka lasten huoltajuuteen liittyvissä asioissa, Uusipaikka kuvailee.
Kangasalalaisen naisen tapauksessa poliisi on tosin kertonut, ettei naisen käytöksen takaa ole löydetty mitään suurempaa, ulkopuoliselle ilmiselvää syytä.
Naisen on kuitenkin kerrottu loukkaantuneen raiskauksesta syyttämänsä miehen käytöksestä tai puheista niin, että hän oli päättänyt tehdä miehestä rikosilmoituksen.
Poliisin arvion mukaan kyse on mielensä pahoittaneen henkilön ajattelemattomasta kostosta.
– Kiistatta suurin syy rikosilmoituksen tekemiselle on ollut ajattelemattomuus. Ei olla ymmärretty, minkälainen kivi on laitettu vierimään. Toisaalta kyse on ollut jonkinlaisesta hyvityksen hakemisesta tai jopa kostosta, Uusipaikka kommentoi asiaa MTV Uutisille aiemmin tänään.
Poliisille valehtelu on rikos
Perätön lausuma viranomaismenettelyssä on rikos, josta on laissa määrätty rangaistukseksi sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Poliisille valehtelua ei siis saa pyytämällä anteeksi, ellei satu olemaan itse rikoksesta epäiltynä.
Rikosasian tutkinnassa epäillyllä kun ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa, toisin kuin esimerkiksi asianomistajilla ja todistajilla.
Oikeussalissa valehtelusta on säädetty oma pykälänsä, perätön lausuma tuomioistuimessa. Siitä kovin mahdollinen rangaistus on kolme vuotta vankeutta. Rikoksesta on määritelty lakiin myös törkeä tekomuoto, josta rangaistuksena on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta.
Myöskään oikeussalissa syytetyllä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa kirjattiin viime vuonna kaikkiaan 126 rikosilmoitusta perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä.
Perättömiä lausumia tuomioistuimessa tuli poliisin tietoon yhteensä 59. Rikoksen törkeitä tekomuotoja poliisille ilmoitettiin 13 kertaa.