Suomessa ja vähän muuallakin on ihmetelty, miksi sekä Kiinan presidentti että parlamentin puhemies valitsivat juuri Suomen vierailukohteekseen. Yksi osa selitystä on entinen Suomen ulkomaankauppaministeri, jota aikoinaan parjattiin, ja joka nyt myhäilee tyytyväisenä.
2:23
Kiinan kansantasavalta lopetti Taivaallisen rauhan aukion opiskelijamielenosoitukset vuonna 1989 väkivaltaisesti sotilastoimin. Länsimaat tuomitsivat mielenosoituksen tukahduttamisen ja vastatoimena muun muassa korkean tason suhteet jäädytettiin.
Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka lähetti ministeritason vieraan Kiinaan jo marraskuussa 1989. Matkaan lähti ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.)
Koivisto soitti Bushille
Suomi oli hankalassa raossa, sillä Suomi oli jo pitkään valmistellut metsäteollisuusnäyttelyä ja -seminaaria Kiinaan. Hankkeessa oli kiinni rahaa ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen vierailustakin oli sovittu jo ennen veristä kapinakesää.
– Asiaa käsiteltiin ulkopoliittisen johdon piirissä ja lopulta presidentti Mauno Koivisto soitti Yhdysvaltain presidentti George Bushille. Koivisto kysyi Bushilta, voisiko Suomi ilman suurempia ongelmia toteuttaa sovitun seminaarin, näyttelyn ja ministerivierailun, muistelee Salolainen.
Bush vastasi, että jonkunhan se normaalibisnes täytyy aloittaa. Ja niin Salolainen lähti Kiinaan.
Kuraa tuli niskaan
– Kun palasin kotimaahan, niin vastassa oli tuomitseva toimittajamuuri. Minulta kysyttiin matkan moraalin perään, enkä saanut muulta poliittiselta johdolta mitään julkista tukea, muistelee Salolainen.
Oli Suomen etu pitää yllä hyviä suhteita Kiinaan, mutta ulkomaankauppaministeri joutui yksin vastaamaan yhdessä tehtyjen linjausten saamasta ihmisoikeus- ja muusta kritiikistä.
"Minä olen Salolainen"
Kiinassa vierailu kuitenkin muistetaan. Pertti Salolainen kertoo hauskasta sattumuksesta, kun hän paljon kohuvierailunsa jälkeen oli käymässä Kiinassa suomalaisryhmän mukana.
– Nuori isäntien edustaja kertoi meille, että sinne oli aikoinaan tehnyt vierailun muuan ministeri Pertti Salolainen. Pidin pienen taidepaussin ja kerroin, että minä olen se Salolainen, kertoo päähenkilö itse.
Tietenkin Kiinan-vieraat saattavat suosia Suomea etupäässä näppärien Aasian-yhteyksien ja muiden syiden vuoksi, mutta ehkä tuo 80-luvun lopun pelinavaus ja silloinen poliittinen pidättyväisyys ovat edelleen tärkeitä tukipalikoita maiden välisissä suhteissa.
Ainakin tarina on hyvä.