"Kyse on Ukrainasta, mutta jokainen tietää, että kyse voisi olla myös Suomesta."
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoittaa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän perustelee asiaa Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.
Purra arvioi, että hyökkäys murensi Suomen ja Venäjän välisen suhteen koko perustan. Hänen mukaansa Suomella ei ole enää pohjaa, jolla tasapainoilla epämääräisessä Nato-option ja kahdenvälisten suhteiden määrittämässä tilassa.
– Kyse on Ukrainasta, mutta jokainen tietää, että kyse voisi olla myös Suomesta. Olin pakotettu tarkastelemaan kantaani jälleen uudelleen, Purra painottaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa jäsenyys Natossa tukisi parhaiten Suomen turvallisuutta ja itsenäisyyttä oman vahvan ja entisestään vahvistettavan puolustuskyvyn ja puolustushalun perustan lisäksi.
– Puolustusliiton hyödyt näen erityisesti ennaltaehkäisyn ja pelotteen kannalta, Purra perustelee.
Hän muistuttaa, että samaan aikaan Suomen suvereniteettia ja turvallisuutta tulee vahvistaa myös muilla tavoin, esimerkiksi rajaturvallisuuteen, hybridiuhkien torjuntaan ja ruoka- ja energiahuoltoon tehtävin toimenpitein.
– Maahan voidaan hyökätä myös ilman aseita, Purra varoittaa.
Edellyttää suotuisan vastaanoton varmistamista
Purra sanoo, että Natossa on ehkä huojentavaa olla, mutta ensin sinne pitäisi päästä. Hän kertoo tunnistavansa prosessin uhkakuvat Venäjän poliittisesta painostuksesta vakavampiin toimiin asti.
– En näe, että niitä voitaisiin välttää myöskään olemalla hakematta.
Purran mukaan valtiojohdolta vaaditaan hakemuksen riittävän suotuisan vastaanoton varmistamista kaikista jäsenmaista, jos eduskunta päättää hakea Nato-jäsenyyttä.
Samoin valtiojohdon tulee varmistaa hakemuksen jättöajan ja jäsenyyden saavuttamisen väliselle ajalle sopiva turva eli käytännössä riittävät puolustusyhteistyön takuut tärkeimpien Nato-maiden kanssa.
Lue myös: Tutkijat: Nato-kansanäänestyksen korvikkeeksi ei tarvita mielipidekyselyä
Eduskuntaryhmä valmistautuu lähipäivinä tekemään päätöksensä
Purra kertoo, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on lähipäivinä valmistautumassa tekemään päätöksensä, joka raamittaa puolueen kansanedustajien työtä valiokunnissa ja koordinaatioryhmässä.
Tämän jälkeen asiaa käsittelevät puoluehallitus ja puoluevaltuusto ja myöhemmin keväällä puolueneuvosto.
Muista puolueista kokoomus ja RKP ovat jo pitkään liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta. Liike Nytin Harry Harkimo puolsi Nato-hakemusta heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela kertoi aiemmin tässä kuussa, että Naton jäseneksi pääseminen on Suomelle järkevä tavoite. Hänen mukaansa oikea ajoitus pitää kuitenkin harkita perusteellisesti.
Muista eduskuntapuolueista SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit eivät ole kertoneet selkeästi kantaansa.