Vihreät tarkastelee Nato-kantaansa keväällä, puolueen mepeiltä vihreää ja keltaista valoa jäsenyydelle

Mielenkiinto osuu ajankohtaiseen saumaan, sillä puolue on keväällä päivittämässä poliittisen tavoiteohjelmansa. Päivitys tarjoaa teoriassa mahdollisuuden muuttaa nykyistä, odottavaa kantaa. Viime aikoina puolueen useat kärkipoliitikot ovat liputtaneet Nato-jäsenyyden tai -keskustelun puolesta.

–  Keskustelulle on nyt valtava kysyntä, ja on hyvä käydä sitä niin, että puolueen näkyvimmät poliitikot ovat sitä käynnistämässä, Suomela sanoo STT:lle.

Suomela kommentoi asiaa maanantaina sen jälkeen, kun vihreiden europarlamentaarikot Alviina Alametsä ja Ville Niinistö olivat ottaneet osaa Nato-jäsenyyttä koskevaan keskusteluun. Alametsä asettui jäsenyyden puolelle.

–  Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Pitkän harkinnan jälkeen koen, että Nato-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja rauha. Puolustusbudjettimme täyttää käytännössä jo Naton tavoitteet, Alametsä kirjoitti Twitter-tilillään.

Puolueen entinen puheenjohtaja Niinistö puolestaan näytti blogikirjoituksessaan jäsenyydelle "keltaista valoa". Hän kehotti Nato-jäsenyyden aktiiviseen harkintaan. Perusteluina olivat geopoliittisen vallankäytön kasvaminen Euroopassa sekä jo nykyisellään syvä yhteistyö Naton kanssa.

–  Vanha liturgia ei enää riitä. Nyt olemme tilanteessa, jossa Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja ja mahdollisen jäsenyyden hakemisen ajankohtaa on avoimesti käsiteltävä, Niinistö kirjoitti.

Niinistö kertoi pitävänsä mahdollisena, että Suomi voisi halutessaan pyrkiä Naton jäseneksi jo seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Puolueen riveistä aiemmin Nato-kannatuksen on esille nostanut Atte Harjanne, joka valittiin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi syksyllä.

"Harkinta ja maltti paikallaan"

Keskustelu Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ympärillä yltyi joulukuussa. Keskustelua siivittivät Venäjän tiukka retoriikka sekä toiminta Ukrainan lähettyvillä.

–  Kyllähän tämä keskustelu on Suomessa laajemminkin aktivoitunut. Harkinta ja maltti ovat tässä paikallaan, koska kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta todella isosta asiasta. Hätiköiminen ei ole tässä oikea ratkaisu, Suomela sanoo.

Kuluvan vaalikauden tavoiteohjelmaa laatiessaan vihreät ei pitänyt Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena. Puolueen mukaan turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on kuitenkin jatkuvasti seurattava.

–  Olemme olleet avoimia Nato-option suhteen, mutta sellaista kantaa meillä ei ole, että olisimme ehdottoman positiivisia tai ehdottoman kielteisiä. Aika tarkkailevalla kannalla olemme olleet, Suomela sanoo.

Puolueen poliittinen tavoiteohjelma on 3,5 vuotta vanha. Vihreät on paraikaa laatimassa uutta, joka on tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa toukokuussa.

Hallituksen kaksi suurinta vastaan

Vuoden päätteeksi Nato-keskustelua toivoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kokoomus on Naton selväsanaisin kannattaja puoluekentällä.

Myös RKP liputtaa Suomen jäsenyyden puolesta. Puolueohjelman hieman koukeroisen muotoilun mukaan "RKP on avoin prosessille, jonka tavoitteena on Nato-jäsenyys".

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi uudenvuoden tervehdyksessään, että Suomi pitää kiinni mahdollisuudestaan hakea Nato-jäsenyyttä. Pääministeripuolue SDP kuitenkin itse liputtaa sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta.

–  Yhteistyö Naton kanssa pohjautuu rauhankumppanuusohjelmaan, puolue on linjannut tuoreimmassa poliittisessa ohjelmassaan puolitoista vuotta sitten.

Marin viittasikin niin kutsuttuun Nato-optioon, joka on toistettu myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Optiolla Suomi pitää mahdollisena hakea Naton jäsenyyttä. Pelkkä jäsenyyden hakeminen ei kuitenkaan tee Suomesta automaattisesti sotilasliiton jäsentä, vaan liiton täytyy käsitellä hakemus ja nykyjäsenten hyväksyä se.

Muista puolueista keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa silti pitää voimassa mahdollisuuden hakea sitä.

Puolueen kanta on tuore, sillä se julkaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen joulukuun alussa. Puheenjohtaja Annika Saarikko toisti kannan blogikirjoituksessaan uudenvuodenpäivänä.

–  Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä, Saarikko kirjoitti.

Perussuomalaisten tuorein turvallisuuspoliittinen ohjelma on vuodelta 2015. Siinä puolue määrittelee itsensä Nato-kriittiseksi. Huoleksi nousivat taloudellinen kustannus, oman asevelvollisuuden säilyminen ja turvatakuiden toimivuus. Etusijalle puolue asetti kansallisen puolustuksen.

Eduskuntapuolueista suorasanaisimmin Suomen Nato-jäsenyyttä vastustaa vasemmistoliitto, joka lisäksi periaateohjelmassaan tavoittelee sotilasliittojen purkamista ja aseidenriisunnan edistämistä.