Hallituksen sote-uudistuksella on mahdollisuudet toteutua suunnitellussa aikataulussa, sillä eduskunnan perustuslakivaliokunta ei näe perustuslain kannalta ongelmia esityksen perusratkaisuissa.
Korjattavaa esityksessä kuitenkin on, mutta ei sellaista, jonka takia esitys pitäisi vielä kertaalleen palauttaa perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi.
Valiokunnan lausunto oli yksimielinen.
Kahden edellisen hallituskauden sote-uudistukset ovat kompastuneet perustuslakivaliokuntaan.
Valiokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) arvioi, ettei korjauksissa mene kovin kauan aikaa. Hän kuitenkin painotti, että asia on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä, joka tekee korjaukset ja valmistelee mietinnön.
– Nämä korjaustarpeet on määritelty kohtalaisen kapeaksi. Valiokunnan lausunnossa on annettu joitakin esimerkkejä, miten ne kohdat voidaan esimerkiksi korjata, Rinne sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Ne eivät ole mitenkään syvällisiin perusrakenteisiin tai perusasioihin pureutuvia ongelmia. Tästä näkökulmasta en näe niiden vievän kovin pitkää aikaa. Mutta tästä eteenpäin työ on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä, ja siihen ei meillä ole enää mitään sanomista, hän jatkoi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi kertoo valiokunnan tekevän parhaansa, jotta valmista tulee ennen kesätaukoa. Rinne myös huomautti, että perustuslakivaliokuntakin on muun muassa koronakiireiden vuoksi aikataulusta myöhässä.
Alkuperäinen tavoite on ollut, että eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla, jotta maakuntavaalit voitaisiin järjestää tammikuussa.
Lain voimaantulon ja vaalien välillä täytyy olla kuusi kuukautta valmistautumisaikaa.
Jos uudistus etenee aiotusti julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaisivat 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki vuoden 2023 alusta.
– Yleishuomiona perustuslakivaliokunta toteaa alueellisesta itsehallinnosta, että se on sallittua, mutta se jää varsin ohueksi tässä uudistuksessa valtion täyden rahoitusohjauksen kannalta, valtion muun hallinnollisen ohjauksen kannalta ja palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvien rajoitusten osalta. Se ei kuitenkaan ole perustuslaillinen ongelma, sanoi varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.).
Ulkoistusten mitätöintiä koskevaa sääntelyä tulee täsmentää
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksiin on odotetusti välttämätöntä tehdä korjauksia muun muassa Helsingin kaupunkiin kohdistuvaan valtion ohjaukseen ja vanhojen ulkoistamissopimusten mitättömyyteen liittyen.
Helsingin kaupunkiin kohdistuva ohjaus on valiokunnan mukaan rajattava koskemaan vain lakisääteisiä tehtäviä ja uudistuksen kannalta ehdottoman välttämätöntä ohjausta.
Lakiesityksessä sanotaan, että laissa tarkemmin määritellyt laajat sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisopimukset tulevat mitättömiksi tai ne voidaan irtisanoa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntely merkitsee puuttumista sopimussuhteiden pysyvyyteen ja sitä kautta omaisuuden suojaan. Sääntelylle on valiokunnan mielestä painavat ja hyväksyttävät perusteet yhdenvertaisten sote-palveluiden turvaamiseksi, mutta mitättömyyden edellytyksiä tulee kuitenkin täsmentää ja kynnystä on nostettava.
Valiokunta edellyttää korjauksia myös kunnilta siirtyvän omaisuuden korvausjärjestelyihin ja eräisiin tiedonsaantioikeuksiin.
Hyvin valmisteltu menee läpi
Rinne kiitteli lainsäädäntötyön hyvää laatua. Hänen mukaansa sitä olivat monet valiokunnassa kuullut asiantuntijatkin kiitelleet.
– Perustuslakivaliokunnasta menee kyllä asiat läpi, kun asiat on perustuslain mukaisesti hyvin valmisteltu, Rinne letkautti kommenttina viime aikoina käytyyn keskusteluun perustuslakivaliokunnan roolista.
Myös varapuheenjohtaja Häkkänen antoi hallitukselle kiitosta
– Perusrakenteellisiin ratkaisuihin ei liity tässä uudistuksessa ongelmia. Hallitus on ottanut hyvin huomioon viime vaalikauden lausunnot.