Hallituksessa riittää edelleen uskoa sote- ja maakuntauudistuksen läpimenoon tämän vaalikauden aikana.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että uudistus on pidemmällä kuin koskaan aiemmin ja ettei tässä vaiheessa ole syytä luovuttaa, vaikka aikataulu on tiukka.
– Riittääkö aika? Kahden vaalikauden kansanedustajakokemuksella arvioin, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan normaalit kokousajat, joita on kalenteroitu, eivät tähän riitä, mutta sen päätöksen tekee eduskunnan puhemiesneuvosto ja valiokunta, paljonko näitä lisäaikoja tarvitaan, Saarikko sanoi ja korosti, että uudistus on eduskunnan käsissä.
Saarikon mukaan yksi kivi kengässä on se, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaansaattamiseksi on hyväksyttävä tällä vaalikaudella myös niin sanottu maku 2 -kokonaisuus eli maakuntauudistuksen toinen vaihe, johon sisältyy muun muassa valvontaviranomaisen tehtävät. Näin perustuslakivaliokunta on edellyttänyt. Kasvupalvelut on jätetty kokonaisuuden ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee mietinnön sote- ja maakuntauudistuksen ydinlaeista, mutta toisen vaiheen mietintö on hallintovaliokunnalla, joka tarvitsee lausunnot sote- ja perustuslakivaliokunnilta.
Häkkänen: Julkinen ja yksityinen samalla viivalla
Saarikko esitteli ministerikollegojensa Antti Häkkäsen (kok.) ja Pirkko Mattilan (sin.) sekä alivaltiosihteeri Päivi Nergin ja ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annettua vastinetta, jossa ministeriöt tarjoavat ratkaisuja perustuslakivaliokunnan osoittamiin uudistuksen pulmakohtiin.
Vastineessa esitettiin odotetusti sote-uudistuksen valinnanvapausongelmaan ratkaisuksi EU:n oikeusvarmuusmenettelyä.
Saarikko ja Häkkänen antoivat ymmärtää, että hallituksen kanta notifikaation tarpeellisuudesta ei sinänsä ole muuttunut, mutta menettely tehdään, koska perustuslakivaliokunta on sitä edellyttänyt.
Häkkäsen mukaan ilmoitusta ei ole aiemmin katsottu tarpeelliseksi, koska uudistuksessa ei rakenneta julkisen palveluntuottajan tukijärjestelmää, eikä siihen sisälly suoria valtiontukielementtejä. Häkkäsen mukaan julkinen tuottaja on lähtökohtaisesti yksityisten palveluntuottajien kanssa samalla viivalla.
– Oikeusvarmuusilmoituksella käynnistetään prosessi, jossa selvitetään, onko tässä järjestelmässä jotain fiksattavaa vai antaako komissio puhtaat paperit, Häkkänen selitti.
Hallituksen mukaan ilmoituksesta ei aiheudu estettä lakien hyväksymiselle eikä muutosta lakien voimaantulon aikatauluun. Virallisen ilmoitusmenettelyn käynnistäminen on jatkoa komission kanssa aiemmin käydylle epämuodolliselle yhteydenpidolle.
Vaikutuksia valinnanvapauden aikatauluun
Oikeusvarmuusilmoituksen mahdollinen käyttö on jo herättänyt julkisuudessa kysymyksiä sen toimivuudesta ja vaikutuksesta uudistuksen aikatauluun.
Ministeriöiden aamuisen vastinetiedotteen mukaan valinnanvapauden aikatauluun tulee tarkennuksia. Valinnanvapauden kokeilussa sote-keskusten, henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin pilotointi voisi jatkua vuoden 2021 loppuun asti. Aikataulu muuttuisi aiemmasta siten, että myös sote-keskusten pilotointi päättyisi viimeistään vuoden 2021 lopussa.
Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin maakunnissa käyttöön vuoden 2022 alusta alkaen. Lisäksi maakunta voisi hakea sote-keskusten aikaistettua valinnanvapautta vuoden 2022 alusta alkaen.
Juttua täydennetty 27.2.2019 kello 17.28.