"Jos omasta kotikunnasta ei löydy asumisnormin täyttävää asuntoa, on sitä katsottava laajemmalta alueelta."
Hallituksen esitys toimeentulotuen saajien asumismenoista säästämiseksi on perustuslain mukainen, katsoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunta oli lausunnossaan yksimielinen. Perustuslakivaliokunta antoi esityksestä lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan valiokunta katsoi, että lakiin voidaan ottaa asumismenojen normittaminen perustuslain estämättä. Vastaavaa normitusta on Kelan käytännöissä jo Vestmanin mukaan tehty.
– Perustuslakivaliokunta totesi, että perustuslaki ei edellytä, että minkä hintaiset tahansa asumismenot tulisi toimeentulotuella kattaa. Jos omasta kotikunnasta ei löydy asumisnormin täyttävää asuntoa, on sitä katsottava laajemmalta alueelta. Perustuslakivaliokunta ei nähnyt tälle perustuslaista johtuvaa estettä, Vestman sanoi STT:lle valiokunnan kokouksen jälkeen.
Esitystä täsmennettävä
Perustuslakivaliokunta kuitenkin edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää täsmentää normitusta koskevaa asetuksenantovaltuutta. Laissa pitää käydä selkeämmin ilmi, mihin kriteereihin normitus perustuu.
Valtioneuvosto säätää asetuksella asumismenojen katosta, ja siinä pitää huomioida esimerkiksi asumismenojen kuntakohtaisuus.
Toiseksi perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee täsmentää lakia sillä tavalla, että siinä olevat erityiset perusteet poiketa asumismenojen katosta tehdään oikeusharkintaiseksi.
Viranomaisen tulee siten ottaa erityisperusteet huomioon toimeentulotukipäätöksen teossa, jos kriteerit täyttyvät. Perusteita voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen, vakava sairaus, vammaisuus tai korkea ikä.
Vestmanin mukaan valiokunta katsoi, että koska toimeentulotukea koskevalla lainsäädännöllä on yhteys vähimmäisturvaan, pitää tämän jo siksi olla oikeusharkintaista.
– Hallituksen esityksen perusteella oli epäselvää, tuleeko tässä käyttää oikeusharkintaa vai tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Vestmanin mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta pystynee nämä asiat mietinnössään täsmentämään.
5:39
Irja saa eläkettä 1300 euroa ja 24-vuotias Linnea 800 euroa toimeentulotukea – tällaista on olla köyhä Suomessa.