Purra haluaisi poistaa lapsilisät hyvätuloisilta – Veronmaksajat ja SAK: Näpit irti

Ensimmäisen budjettiriihensä aloittava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo Helsingin Sanomissa, että hallituksen jo päättämät säästötoimet tuskin riittävät. Yksi uusi leikkauskohde voisi hänen mukaansa olla hyvätuloisten lapsilisät.

Purran mukaan hallituksen on "hyvin todennäköisesti" sovittava lisää leikkauksia ja veronkiristyksiä, jotta hallitusohjelman tavoite velanoton vähentämisestä voidaan saavuttaa.

Purra painottaa Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei hallituksessa ole vielä sovittu lisäsäästöjen tarpeesta. Kyse on siis toistaiseksi hänen omasta näkemyksestään.

– Jos jonkin esimerkin henkilökohtaisista näkemyksistäni heitän, niin hyvätuloisten perheiden lapsilisiin puuttuminen, Purra totesi HS:lle.

Lue myös: HS: Ministeri Purra haluaa haluaa lisää leikkauksia – yksi kohde hyvätuloisten lapsilisät

"Yllättävä esiintulo"

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää Purran esiintuloa yllättävänä.

– Se oli uusi pelinavaus, Lehtinen toteaa MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

Lehtisen mukaan on "kiinnostavaa", että yhtäkkiä puhutaankin jatkosta.

– Budjettiriihessä sovitaan vuoden 2024 asioista ja niiden osalta me aika hyvin tiedämme, mitä tapahtuu. Ja se on tavallisille palkansaajille, ja tavallisille eläkkeensaajillekin, yllättävän vähän. Eläkkeensaajatkin saavat ihan normaalit indeksit, ja verotus tulee pysymään suunnilleen nykytasolla.

– Eli ensi vuosi on aika tasaisen näköinen, mutta jatkoon tuli uusia kysymysmerkkejä, kun Riikka Purra avasi keskustelun lisätoimista. Se tarkoittaa sitä, että hallitusohjelmaa mietittäisiin vähän uudestaan.

Lue myös: Tuore raportti: Suomen valtio jakaa lukuisia ympäristölle ja ilmastolle vahingollisia tukia

SAK ja Veronmaksajat: Lapsilisät pidettävä nykyisellään

Niin Lehtinen kuin Palkansaajajärjestö SAK:n asiantuntija vastustavat Purran ajatusta lapsilisien poistamisesta rikkailta.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön Niko Pankan mukaan lähtökohta sosiaali- ja perhepolitiikasta puhuttaessa on se, että tukia jaetaan myös arvopohjaisesti.

– Eli että kaikki ei perustu puhtaasti tulotasoon. Meillä on tärkeä edistää sellaista perhepolitiikkaa, joka kannustaa perheen perustamiseen Suomessa.

Myöskään Lehtinen ei kajoaisi lapsilisiin.

– Siinähän on sellainen universaali pointti, että jos lasten vanhemmilla on tuloja, he maksavat niistä progressiivisia veroja ja rahoittavat sitä kautta. Eli miksi sitten panna lapsilisäänkin progressio? Onko meillä joka ikisessä etuudessa progressiivinen elementti, joka sitten vain kasautuu? Lehtinen kysyy.  

– Lapsilisää ei ole tarkoitettu tuloerojen tasaukseen vaan sillä autetaan lapsiperheitä suhteessa saman tuloisiin lapsettomiin. Luulen että tällaista periaatteellista keskustekua joudutaan käymään. Mihin jokaisella verolla ja tulonsiirrolla oikein pyritään?

Entä jos joku ei tarvitse valtion tukea ja esimerkiksi lapsilisää? Miksi sitä pitäisi hänelle antaa?

Lehtinen korostaa sitä, että tuloerot tasataan verotuksella.

– Miksi lapsilisiä annetaan sitten kenellekään? Jos se halutaan tehdä tulosidonnaisesti, onhan meillä toimeentulotuki. Minä en aja sitä, että meillä olisi vain toimeentulotuki, joka on ansiosidonnainen ja vain niissä lapset otettaisiin huomioon.

– Lapsilisän kautta huomioidaan se, että ihmisellä on huollettavanaan lapsia. Verotuksessa ei ole mitään vähennystä enää lapsien perusteella, vaan kaikki maksavat tulostaan saman verran, oli lapsia tai ei. Melkein kaikissa muissa maissa on jokin verovähennys lapsiperheille.

Lue myös: Järjestön karu arvio hallituksen aikeista: "Köyhyys lisääntyy, pienituloisia tulee 40 000 lisää"

Kannustimia vai kurjuutta?

Orpon hallituksen ensi vuoden budjettiehdotuksessa on Lehtisen mukaan paljon hyvää.

Hän on iloinen siitä, että hallitus tekee työnteosta kannattavampaa lisäämällä työnteon kannustimia ja leikkaamalla sosiaaliturvaa, ja siitä, että palkkaverotusta kevennetään.

– Se luo ostovoimaa ja kannustaa työntekoon.

Lue myös: Orpon hallitus aloittaa ensimmäisen budjettiriihensä taantuman varjossa: "Pahimmillaan on sitten iso joukko toimeentulotuen varassa"

SAK:n Pankka pelkää sitä, että koska ennusteiden mukaan Suomi on menossa kohti taantumaa ja hallituksen toimet lisäävät näköpiirissä olevaa epävarmuutta.

– Kysymys herää, minkälaista kurjuutta hallituksen budjettitoimet voivat aiheuttaa ja pahentavatko ne tilannetta entisestään, jos esimerkiksi työttömyys ja konkurssit lähtevät kasvuun ensi vuoden aikana.

Mistä rahat, jos mitään ei saa leikata?

Pankan mukaan suurin pettymys hallitusohjelmassa on se, että veropolitiikan puoli sopeutuksessa unohdetaan kokonaan. Toisin sanoen veronkiristyksiäkin tässä tilanteessa tarvittaisiin.

– (Myös) kokoluokasta voi tietysti käydä keskustelua. Eli onko valtiovarainministeriön 6+3 (miljardia euroa) kahdelle hallituskaudelle (oikea) vai jokin muu. Meidän näkemyksemme on, että 6 miljardia tälle hallituskaudelle on ylimitoitettu, Pankka sanoo.

– Jos tehdään näin valtavia sopeutuksia, on tärkeää, että siinä on tasapainossa sekä reformeja, leikkauksia että veropoliittisia toimia.