Pienituloisten perheiden ja maahanmuuttajien lapsia kiusataan muita useammin, selviää tutkimuksesta

Tutkimuksen mukaan kiusatuksi joutumisen todennäköisyys laskee tasaisesti perheen tulotason noustessa.

Sen sijaan maahanmuuttajien lasten todennäköisyys joutua kiusatuksi ei riipu perheen tulotasosta. Heillä riski kiusaamisesta on perheen tuloista riippumatta suunnilleen yhtä suuri kuin pienituloisimpien suomalaistaustaisten perheiden lasten.

Karvin kyselytutkimuksessa kartoitettiin 5. luokan oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta ja ennakkoluuloista. Kyselyyn osallistui yli 16 000 oppilasta lähes sadasta eteläsuomalaisesta koulusta.

Tutkimuksessa oppilas arvioitiin kiusaamisen kohteeksi, jos muut luokan oppilaat vastasivat kyselyssä, että oppilasta on kiusattu viimeisen kuukauden aikana. Oppilas pystyi nimeämään myös itsensä.

Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä kolmena peräkkäisenä vuonna 2021–2023. Tiedonkeruu jatkuu kuluvan lukuvuoden aikana.

Oppilaiden perhetaustan tietoina käytettiin huoltajien tuloja ja syntymämaata. Tiedot kerättiin Tilastokeskuksen ylläpitämistä rekistereistä.

Lue myös: Kommentti: Lasten ahdistelu somessa on arkipäivää – rangaistaanko lopulta tekijää vai lasta?

Joka kolmannen kerrotaan tulleen kiusatuksi

Kokemus kiusaamisesta vaihteli oppilaiden vastauksissa. 

Kaikista oppilaista 39 prosenttia on mainittu kiusaamisen kohteeksi ainakin yhden luokkatoverin tai oppilaan itsensä vastauksissa. Puolestaan yhdeksän prosenttia oppilaista on mainittu kiusaamisen kohteeksi vähintään kolmen oppilaan vastauksissa.

Tutkijat uskovat, että erot luvuissa ilmentävät kiusaamisen moninaisuutta ja erilaisia näkemyksiä siitä, milloin kiusaamisen raja ylittyy. Tämän takia ei voi yksiselitteisesti määritellä, kuinka yleistä kiusatuksi tuleminen on.

Lue myös: "Iskuryhmä" kertoo puuttuvansa kiusaajien ja hyväksikäyttäjien toimintaan – rikosoikeuden professori muistuttaa, että omankädenoikeudesta säädetään laissa

Kiusaamisen syynä muun muassa vaatetus ja ihonväri

Kyselyssä selvitettiin myös kiusaamisen syitä. 

Oppilaiden mukaan yleisin syy on kiusaamisen kohteen oma toiminta, kuten riidan haastaminen, muiden ärsyttäminen, virheen tekeminen tai oma vaatetus. Myös huonosti pärjääminen koulussa katsottiin usein syyksi joutua kiusatuksi.

Maahanmuuttajien lapset puolestaan kokevat suomalaistaustaisia useammin kiusaamisen johtuvan seikoista, joihin oppilaiden on itse vaikeaa tai mahdotonta vaikuttaa. Tällaisia seikkoja ovat kiusatun maahanmuuttajatausta, kieli, uskonto tai ihonväri.

Maahanmuuttajien lapsista 46 prosenttia nimettiin ainakin kerran kiusaamisen kohteeksi, kun muiden lasten kohdalla luku oli 36 prosenttia.

Karvin kysely ja nyt julkaistut tulokset ovat osa laajempaa tutkimushanketta, jossa etsitään ja kokeillaan konkreettisia kiusaamista ehkäiseviä toimenpiteitä.

Lue myös: Ville auttaa kotiinsa vetäytyneitä: "Läpsäisee, että joku ajattelee olevansa niin vaivaksi ja häiriöksi"