Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista kuusi prosenttia oli kokenut vähintään viikoittaista kiusaamista opettajan tai muun koulun aikuisen taholta, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä.
Viime vuonna toteutetussa kyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa, onko joku opettajista tai muista koulun aikuisista kiusannut oppilasta koulussa lukuvuoden aikana.
Kiusaamista oli kokenut seitsemän prosenttia pojista ja neljä prosenttia tytöistä. Kokemukset kiusatuksi tulemisesta olivat yleisimpiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla, ulkomaalaistaustaisilla sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla oppilailla.
Vastaajista 78 prosenttia ei ollut kokenut lainkaan kiusaamista koulun aikuisilta.
– Kouluissa on hyvä keskustella, millainen aikuisen tahatonkin käyttäytyminen voi pelottaa oppilasta tai tuntua kiusaamiselta. Oppilaiden on tärkeä tietää, kenelle aikuisen käyttäytymisestä voi omassa koulussa kertoa, jotta asia voidaan selvittää, THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius sanoo tiedotteessa.
Lue myös: Rap-artisti Mercedes haaveili koulukiusaajiensa surmaamisesta: "Minulla oli tosi voimakkaita väkivaltafantasioita"
Kolme prosenttia kertoi kiusaavansa viikoittain
Kyselyssä selvitettiin myös, onko oppilas tullut koulussa muiden oppilaiden kiusaamaksi tai onko hän osallistunut itse muiden oppilaiden kiusaamiseen lukuvuoden aikana.
Kerran tai useammin viikossa kiusattuja oli kuusi prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Vähintään viikoittain kiusatuksi tulleiden osuus väheni sekä tytöillä että pojilla vuodesta 2008 vuoteen 2021 asti, jolloin tyttöjen osalta osuus nousi hieman.
Viime vuonna perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista lähes 90 prosenttia kertoi, ettei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen lukukauden aikana. Kolme prosenttia kertoi osallistuneensa kiusaamiseen viikoittain.
Myös kokemukset viikoittaisesta kiusatuksi tulemisesta olivat vuonna 2021 muita yleisempiä sijoitettuna asuvilla, ulkomaalaistaustaisilla sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut olivat myös osallistuneet muiden kiusaamiseen muulla tavoin asuvia yleisemmin. Myös ulkomaalaistaustaisilla muiden viikoittainen kiusaaminen oli suomalaistaustaisia yleisempää. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla muiden oppilaiden viikoittainen kiusaaminen oli lähes yhtä yleistä kuin ikäluokan oppilailla yhteensä.
Yleisimpiä kiusaamisen tapoja olivat nimittely, naurunalaiseksi tekeminen, ilmeillä tai eleillä loukkaaminen sekä kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen.
Lue myös: Näin tunnetaidot vaikuttavat ryhmähenkeen luokassa – psykologi: "Lapset, joilla on hyvät tunnetaidot, eivät koe tarvetta kiusata"
Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet lisääntyneet
Vuonna 2021 yksinäisyyden tunnetta koki kyselyn mukaan 16 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Yksinäisyyden tunne on lisääntynyt erityisesti tytöillä, joista yksinäiseksi itsensä tunsi 13 prosenttia vuonna 2017 ja 22 prosenttia vuonna 2021. Pojilla vastaavat luvut olivat kuusi ja yhdeksän prosenttia.
Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus oli suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista noin joka neljäs ja ulkomaalaistaustaisista joka viides oli tuntenut itsensä yksinäiseksi.
Korona-aikana kokemus koulu- ja luokkayhteisöön kuulumisesta on kyselyn mukaan vähentynyt. Keväällä 2021 itsensä tärkeäksi osaksi kouluyhteisöä koki alle puolet 8. ja 9. luokan oppilaista, kun neljä vuotta aikaisemmin heitä oli yli puolet.
Kyselyn mukaan noin hieman yli puolet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista pitää koulunkäynnistä. Pojilla osuus oli tyttöjä suurempi. Koulunkäynnistä pitäneiden osuus on viime vuosina pysynyt THL:n mukaan lähes samalla tasolla, mutta vuonna 2021 koulunkäynnistä pitäneiden tyttöjen osuus on pienentynyt selvästi.
Ulkomaalaistaustaiset oppilaat pitivät muita taustaryhmiä yleisemmin koulunkäynnistä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla oppilailla koulunkäynnistä pitävien osuus taas oli merkittävästi muita pienempi.
Kouluterveyskyselyllä seurataan 10–20-vuotiaiden hyvinvointia. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyyn vastasi yli 91 500 lasta ja nuorta.