Pienten ja keskisuurten yritysten taloustilanne heikoin pariin vuoteen

Keväällä nähty orastava elpyminen on taittunut taas tilanteen huononemiseen. 

Erittäin hyvä taloudellinen tilanne on 12 prosentilla yrityksistä, kun vastaava luku on huhtikuussa oli 15 prosenttia.

Melko hyvä tilanne on 38 prosentilla. Huhtikuussa luku on ollut 36 prosenttia. 

Melko tai erittäin huono tilanne on 19 prosentilla.

Pk-yritysten taloudellinen tilanne on huonoimmillaan Yrittäjägallupin mittaushistorian aikana kevään 2022 jälkeen. 

Vielä elokuussa 2023 tilanne oli erittäin hyvä 17 prosentilla ja melko hyvä 41 prosentilla sekä melko tai erittäin huono 14 prosentilla. 

– Pk-yritysten tilanne on yhä laajalti vaikea. Se on vaikeimmillaan viime vuosiin. Pelkään sen vaikeutuvan entisestään syyskuussa hallituksen arvonlisäverokorotuksen vuoksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

– Pk-kenttä saa huonosti vetoapua suhdanteista eikä Euroopan keskuspankin korkopäätöksetkään näytä isommin auttavan. 

Yrittäjägallupiin vastasi 3.–12. kesäkuuta 1080 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä. 

Lue myös: Yrittäjät alv-korotuksen voimaantulosta: ”Vaikea ymmärtää, monen yrittäjän kesä pilalla”

Yksinyrittäjillä ja pienillä työnantajilla vaikeinta 

Suhteellisesti eniten talousvaikeuksia on yksinyrittäjillä ja pienillä työnantajilla sekä kaupan ja rakentamisen alan yrityksillä. 

Kaupan alan yrityksistä 25 prosenttia raportoi tilanteensa olevan huono ja rakentamisen alan yrityksistä 22 prosenttia. 

Teollisuudessa tilanne on helpottunut hieman kevään edetessä. 

Vielä huhtikuussa huonosta tilanteesta raportoi 22 prosenttia teollisuusyrityksistä, nyt enää 13 prosenttia. 

Näkymät tulevasta ovat suunnilleen ennallaan. 

32 prosenttia arvioi nyt tilanteensa paranevan seuraavan vuoden aikana. 

Huhtikuussa vastaava osuus oli 31 prosenttia. 

Tilanteen arveli heikkenevän 19 prosenttia. Osuus oli sama huhtikuussa. 

Kaupan ja rakentamisen näkymät ovat synkimmät. 

Rakentamisessa on myös eniten lopettavia yrityksiä (4 prosenttia). 

Alueellisesti synkimmät näkymät ovat pääkaupunkiseudulla ja eteläisessä Suomessa. 

– Suomessa on huutava tarve vahvalle kasvuohjelmalle. On toivottavaa, että hallitus saisi aikaan kunnollisen kasvupaketin puoliväliriiheen. Toistaiseksi toimet ovat enemmän leikanneet kuin luoneet kasvua. Yrittäjillä on aivan liian vähän kannustimia kasvuun, toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo. 

Pentikäisen mukaan hallituksen on laitettava vauhtia työmarkkinauudistuksiin. 

– Esimerkiksi paikallisen sopimisen esitys on hyytynyt valmisteluun. Työnantajayrittäjät odottavat, että hallitus toteuttaa lupaamansa työmarkkinauudistukset eikä anna niiden vesittyä. 

– Yrittäjät odottavat myös kilpailua vahvistavia toimia. Valitettavasti niidenkin osalta valmistelu on kovin hidasta, ja hallitusohjelmakirjauksia vesitetään myös hallituksen sisältä. 

Sivutoimisuus kasvussa 

Yrittäjistä 38 prosenttia kertoo ansaitsevansa yrittäjänä alle 30 000 euroa vuodessa. 

Yli 100 000 euron yrittäjäansioista kertoo yhdeksän prosenttia. 

Arviot vuotuisista ansioista ovat nousseet edellisestä mittauksesta. 

Sivutoiminen yrittäjyys oli nyt suurimmillaan sitten syksyn 2021. 

17 prosenttia vastanneista yrittäjistä oli sivutoimisia. 

Yksinyrittäjistä 23 prosenttia oli sivutoimisia. 

– On hyvä huomata, että sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Yhä useampi on työsuhteen, opiskelun tai eläkkeen rinnalla yrittäjänä. Tämä on myönteinen kehitys, sillä myös sivutoiminen yrittäjyys on hyvä tapa luoda hyvinvointia. Yrittäjyyttä ymmärtää yhä useampi suomalainen, ja tällä on myös vaikutusta yritysmyönteisen ympäristön luomiseen Suomessa, Pentikäinen sanoo. 

YEL-vakuutettujen yrittäjien osuus on laskenut viime vuosina. 

Heitä oli yrittäjistä nyt 75 prosenttia. 

Luku oli korkeimmillaan syksyllä 2022, jolloin se oli 80 prosenttia.