Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Nimimerkki Kaisa halusi tietää, miten keskellä yötä tapahtuvaan heräilyyn ja valvomiseen voi vaikuttaa. Alla Kiminkisen vastaus.
Väliaivoissa sijaitseva hermoratajärjestelmä, jota kansanomaisesti sisäiseksi kelloksi kutsutaan, säätelee henkilökohtaisen uni-valverytmin kanssa nukkumistamme. Silmistämme kulkee suora yhteys sisäiseen kelloon, joka saa tietoa siitä, onko meneillään yö vai päivä, kesä vai talvi.
Iltaa kohti laskeutuva hämärä laukaisee käpylisäkkeestä melatoniinin erittymisen, mikä helpottaa nukahtamista. Aamuisin taas kirkkaus virkistää. Sitä hyödynnetään kaamosmasennuksen hoidossa.
Hektiset aktiviteetit kannattaa keskittää päiväaikaan ja rauhoittaa tilannetta iltaa kohti. Illalla ei kannata juosta enää räkäposkilenkkejä tai heittää maata panoa odotellessa naamaansa läskisoossia, pannullista kahvia tai pullollista viiniä.
Hiljalleen laskeutuva hämäryys kohti nukahtamisen aikaa stimuloi melatoniinin luonnollista eritystä. Makuukammarin elektroniikkaan ja estetiikkaan kannattaa panostaa: rauhoittava yleisvaikutelma, puhdas ja riittävän viileä ilmastointi, laadukas vuode, tyyny ja vuodevaatteet. Näistä ei pidä tinkiä.
Perusasiat ovat perusasioita, joten ne on jokaisen kansalaisen saatettava ensin kuntoon.
On myös syytä selvittää, ettei pode erittäin yleistä uniapneaa, jossa vähintäänkin syvä uni keskeytyy toistuvasti ylähengitysteiden ahtautumiseen. Se on helppo tutkia omassa vuoteessa laitteella, jonka pitäisi kuulua jokaisen itseään arvostavan terveyskeskuksen tutkimusarsenaaliin.
Vihjeitä uniapnean suuntaan tuovat kuorsailu, hengitystauot ja korskunta, jotka yleensä häiritsevät kohtuuttomasti petikaverin nukkumista. Jos toiminnan kohde ei kuorsausta muuten usko, sen voi äänittää. Merkittävä uniapnea aiheuttaa päiväväsymystä. Potilaan ei tarvitse välttämättä olla ollenkaan lihava.
Tietenkin kartoitetaan muutkin sairaudet ja lääkkeet sekä elimistön fyysiset ja psyykkiset tekijät, sillä uni on herkkä mittari siitä, miten ihminen ylipäänsä voi. Hyvällä omallatunnolla maata pano on poikaa, eikä murheita kannattaisi yöllä murehtia, vaan varata niille ”ruutuaikaa” valveillaolon hetkistä. Tiedän: helpommin sanottu kuin toteutettu!
Kekkosella oli lasi maitoa probleemaasi varten valmiina, toinen laskee lampaita, toinen harrastaa seksiä, toinen käy kesällä uimassa (jos asuu järven rannalla). Unilääkkeitä ei ole olemassakaan – siis sellaisia, jotka kohentaisivat luonnollista unta. Joitakin pakottavissa tilanteissa käytetään, mutta keskellä yötä ne ovat jo myöhässä – ne harvatkin.
Melatoniini luokitellaan lisäravinteeksi, mitä se onkin. Sen mahdollista puutetta ei voi laboratoriossa selvittää, sillä koetta ei ole. Tällä hetkellä sitä neuvotaan kokeilemaan tilapäisesti aikaerosta (lentomatka aikavyöhykkeeltä seuraavalle) johtuvaan väsymykseen tai sellaiseen unettomuuteen, jolle ei ole löydettävissä mitään syytä (esimerkiksi kuuhulluus). Lapsille sitä ei tule antaa.
Tutkimuksin on todettu isossa materiaalissa, että melatoniinin käyttö lyhentää nukahtamisaikaa keskimäärin kolme–neljä minuuttia. Merkittävästä asiasta ei näin ollen ole kysymys. Oirevalmisteessa on otettava huomioon aina myös melkoinen kohtaamisvaikutuksen osuus. Toki melatoniinia voi kokeilla, jos mikään muu ei auta, mutta jos apua ei kuulu, jätä se kokeiluksi.
Melatoniinin jatkuvalle käytölle on vaikeaa löytää perusteita. Todennäköisesti sen käyttö lienee harmitonta, vaikka tyypin II diabeteksen vaaran on kuvattu lisääntyvän sen yhteydessä geneettisillä riskiyksilöillä (noin 30 prosenttia väestöstä). Jos melatoniinin avulla pääsee eroon bentsodiatsepiiniriippuvuudesta, on se palkkansa tienannut.
Vinkkejä unettomuuteen
Uniprofessori Markku Partinen vieraili Studio55.fi-lähetyksessä maaliskuussa 2016.
