Viime viikolla Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) teki muutoksen SM-pilkkien kilpailusääntöihin. Uusissa säännöissä edellytetään, että saaliiksi saatu kala on tapettava välittömästi.
Aiemmissa säännöissä "edellytetään" sanan tilalla oli "suositellaan".
Tämänvuotisten SM-pilkkien kilpailunjohtaja Rauno Veteläinen kertoi Ilta-Sanomille, että kielteistä palautetta on tullut paljon.
– Ihmiset eivät ole uudistuksesta oikein tykänneet. Olen saanut ehkä sata puhelua ja niistä 99 prosenttia on ollut jotain muuta kuin positiivista palautetta, kertoi Veteläinen Ilta-Sanomissa.
Muutos tehtiin rikosilmoituksen jälkeen
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön mukaan sääntömuutos sai alkunsa jo viime keväänä.
– Viime keväänä ennen pilkin SM-kisoja yksityishenkilö nosti asiaa esille. Hänen mielestään suositus, että kala piti välittömästi tappaa, ei ollut riittävä. Hän teki asiasta myös rikosilmoituksen. Poliisi tosin totesi silloin, että heille riittää, että meidän säännöissämme lukee tämä "suositellaan", sanoo SVK:n hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto.
Sen jälkeen keskusteluun osallistuivat niin ELY, AVI, Evira kuin paikalliset valvovat eläinlääkäritkin.
– Uudenvuoden aatonaattona sain Eviran ylitarkastajalta viestin ja puhuin hänen kanssaan pitkään. Hän sanoi, että jos muutetaan sana "suositellaan" sanaksi "edellytetään", niin se olisi riittävän vahvasti sanottu. Päätettiin sitten hallituksen kokouksessa tehdä tämä muutos, kertaa Koivisto.
Uuden säännön mukaan SM-pilkkisoissa saaliiksi saatu kala on tapettava välittömästi.
Yksittäisiä pilkkijöitä vaikea määrätä
Sääntömuutos koskee vain SM-kisoja.
– Emme voi tehdä sääntöjä mihinkään muualle. Ei meillä ole oikeutta määrätä yksityistä ihmistä, kun hän menee pilkille. Meidän piirijärjestöistämme suurin osa kuitenkin noudattaa SM-kisasääntöjä omissa kilpailuissaan. Piirien kautta asiat yleensä leviävät seuratasolle, uskoo Koivisto.
Sen toteaminen, onko kala kuollut, ei ole täysin yksiselitteistä.
– Se on vähän hankala tapaus. Jos ahvenelta taittaa niskan niin, että se rusahtaa, niin siitä huolimatta kala saattaa potkia, kun se heitetään pakin pohjalle. Jotkut kalathan hyppivät vielä paistinpannullakin, vaikka ne on perattu ja käsitelty.
– Jos ruvetaan hiuksia halkomaan, niin on se hankalaa, että pystyisi katsomaan seulalla kaloista, onko ne tapettu, ovatko ne kuolleita vai ovatko ne vain jäätyneitä, kuvailee Koivisto.
Eläinsuojelulaissa on kaikkia eläimiä koskeva lause, ettei eläimille saa aiheuttaa turhaa kipua tai kärsimystä.
– Viime vuoden SM-kisoissa oli mukana sekä poliisi että erätarkastaja eikä kumpikaan löytänyt mitään huomautettavaa, muistuttaa Koivisto.
Useimmat pilkkijät tappavat välittömästi saaliiksi saamansa kalat.
"Hyvä, ettei aiheuteta kaloille turhaa stressiä"
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, tunteeko kala kipua.
– Sitä on hankala selvittää, koska pitäisi tuntea kalojen tietoisuuden tila. Varmasti kalat tuntevat tiedostamatonta kipua, mutta eivät välttämättä tietoista kärsimystä, pohtii Itä-Suomen yliopiston akvaattisen biologian professori Anssi Vainikka.
Vainikan mielestä uusi määräys kalojen välittömästä tappamisesta pilkkisoissa on kuitenkin paikallaan.
– Hyvä, että kalat tapetaan SM-pilkkikisoissa heti, koska kaloille ei pidä aiheuttaa turhaa stressiä. Ahvenet käyvät yksitellen pilkkijän käsissä, joten ne on myös helppo tappaa.
Vainikka ei kuitenkaan ulottaisi määräystä massakalastukseen.
– Massakalastuksessa, esimerkiksi troolauksessa ja nuottauksessa, ei ole perusteita määrätä jokaista kalaa yksittäin tapettavaksi.
Eri puolilla maailmaa on tutkittu kalojen käyttäytymistä, mutta yksiselitteistä vastausta kalojen kiputuntemuksiin ei ole saatu.
– Ei voi tietää, miten kala reagoi kipuärsytyksiin. Ei tiedetä, onko kipu tietoista vai refleksinomaista, selittää Vainikka.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miten kalat kokevat kipua.
"En ole hävinnyt yhtään kilpailua tämän takia"
SM-pilkkikisoissa ei kukaan kuitenkaan kierrä kisan aikana valvomassa, onko kalat varmasti tapettu.
– Ei niitä kukaan pysty kisan aikana valvomaan. Siellähän on yli tuhat kilpailijaa. Ei jäällä tarkastusta tee kukaan muu kuin naapuripilkkijä. Seulallahan kalat sitten katsotaan, koska sääntöjen mukaan vain ahvenia saa tuoda puntariin. Siinähän sitten näkee, jos niitä ei ole tapettu.
Koivisto ihmettelee asiasta syntynyttä kohua.
– Ihmiset panevat hanttiin, kun sääntömuutos on tullut ulkopuolisesta paineesta. Tarkoitus oli tehdä muutos vähän lempeämmin mielipidemuokkauksella, että ihmiset ymmärtäisivät, että mahdollisesti kala saattaa tuntea kipua. Tosin tutkijat eivät ole siitä yksimielisiä. Suurin osa kalastajista varmasti tappaa kalat välittömästi, kun niitä saavat, uskoo Koivisto.
Jotkut pelkäävät, että vaatimus kalan tappamisesta hidastaa suoritusta pilkkikilpailussa.
– Itse olen aktiivinen kilpapilkkijä ja tapan kaikki kalat. En ole yhtään kisaa hävinnyt sen takia, että tapan heti kalat, kuittaa Koivisto.