Playboy-mallina julkisuuteen noussut Katariina Souri: "Kaiken voi nähdä taiteellisena performanssina"

Katariina Sourille koko ura on ollut vaeltamista roolista toiseen. Kata Kärkkäisenä aiemmin tunnettu Souri nousi julkisuuteen Playboy-mallina ollessaan 20-vuotias. Sittemmin hän on muun muassa käsikirjoittanut tv-sarjoja, kirjoittanut useita romaaneja ja toiminut kuvataiteilijana.

Souri ei ole myöskään arastellut kertoa julkisuuteen elämänsä nurjista puolista, kuten parisuhteidensa vaikeuksista ja mielenterveysongelmistaan.

– Nyt olen tajunnut, että tämän kaiken voi jälkikäteen nähdä taiteellisena performanssina, vaikka en ole tehnyt sitä tietoisesti. Tulin jonkinlaisena naisena ja objektina julkisuuteen, ja siitä eteenpäin en ole oikeastaan tehnyt muuta kuin rikkonut sitä kuvaa. Aina, kun on muodostunut uusi kuva, olen rikkonut senkin, Souri kertoo. 

– Olisihan se komeaa, jos olisin tehnyt ne Playboy-kuvatkin jonkinlaisena taideprojektina tai suunnitelmallisesti, kuten jotkut naiset ovat tehneet, mutta olin liian lapsellinen silloin kaksikymppisenä.

Kaikki kiinnostaa, mutta mikään ei ole täysin omaa

Souri nousi julkisuuteen poseerattuaan Playboy-lehdessä vuonna 1988. Str / Lehtikuva

– Katariina Souri syntyi 27. lokakuuta 1968 Helsingissä ja asuu nykyään Sipoossa.

– Hänet tunnettiin aiemmin Kata Kärkkäisenä. Otti vuonna 2010 sukunimekseen äitinsä tyttönimen Souri.

– Souri nousi julkisuuteen poseeraamalla Playboy-lehdessä vuonna 1988. Hän käsikirjoitti 1990-luvulla tv-sarjoja Samppanjaa ja vaahtokarkkeja, Tähtilampun alla sekä Tähtitehdas. Hän on myös ollut käsikirjoittamassa kolmea Vares-elokuvaa.

Jatkuvasti vaihtuneiden kiinnostuksen kohteiden takia Souri itse näki elämänsä pitkään levottomana ja päättämättömänä sarjana hyppyjä aina uudesta asiasta toiseen.

– Kyllästyn nopeasti enkä jaksa jäädä jauhamaan tai hiomaan asioita, vaan vetelen isolla telalla. Olen myös aina odottanut, että jostain löytyisi selvästi omin alueeni, mutta nykyään olen tajunnut, että sellaista ei ole. En ole ihan kotonani kirjailijana enkä kuvataiteilijanakaan. Sitä kaikkea on ihana tehdä, mutta aina tulee sellainen tunne, että olenko nyt tätäkään.

Mennä ovat saaneet myös vanhat näkemykset siitä, mitä taiteilijaelämä tarkoittaa.

– Aina ennen ajattelin, että terveellinen elämä olisi tylsää, vedän mieluummin pullon viiniä. Kuitenkin, kun sitä on tehnyt tarpeeksi kauan, se on niin, niin nähty. Nuorempana keho kestää, mutta se on vain surullista, jos siihen jää. Yhtä lailla kuin kyllästyn muihin asioihin, kyllästyin siihen.

Muistisairauden riski varjostaa

Ensi vuonna Souri julkaisee tietokirjan Ovi, joka käsittelee mielenterveysongelmien parantamista. Str / Lehtikuva

– Vuonna 1999 ilmestyneen Minä ja Morrison -esikoisromaanin jälkeen Souri on julkaissut seitsemän muuta romaania, tietokirjan ja kirjoituskokoelman.

– Souri työstää parhaillaan ensi vuonna ilmestyvää tietokirjaa Ovi. Sen aiheena ovat keinot, joilla Souri on parantanut mielenterveysongelmiaan.

– Hän on myös taidemaalari ja pitää Helsingissä yhteistä taideliikettä puolisonsa, kuvanveistäjä Eliya Zweygbergin kanssa.

Viinin lipittämisen sijaan Souri on muun muassa rakentanut ruokavalionsa kokonaan uusiksi, lisännyt jokapäiväiseen rutiiniinsa runsaasti liikuntaa luonnossa ja huolehtinut unensaannista. Elämäntapojen muutos on kohentanut myös mielenterveyttä.

– Suolistoni stressiherkkyystaso oli laskenut niin alhaiseksi, että pienikin ahdistava reaktio käynnisti siellä stressireaktion, joka vagushermon kautta aiheutti välittömästi ahdistuneen ja tuskaisen epävakaustilan. Sitten hoidin suolistoani ja yhtäkkiä tajusin, etten enää reagoi sillä tavalla tilanteisiin, jotka aiemmin ovat aiheuttaneet saakelinmoisia reaktioita.

Nyt Souri yrittää elää satavuotiaaksi, pääsihän isosetäkin melkein 103 vuoden ikään.

– En halua kuolla Alzheimerin tautiin, kuten isäni. Hän on nyt 70-vuotias, pyörätuolissa eikä pysty puhumaan. Minulla on kaikki edellytykset mennä samaan suuntaan. Se on yksi syy, miksi olen lähtenyt etsimään vastauksia siihen, miten estän sen.

– Olen nyt elänyt parempaa elämää kuin viiniä tissuttelevana, epävakaana ja ahdistuneena. Haluaisin nähdä, mitä ne toiset 50 vuotta voisivat olla.