Sosiaalisen median valetilit voivat aiheuttaa uhrille ahdistusta, mutta kyseessä ei ole rikos, ellei tietojen tai kuvien varastamisesta aiheudu käyttäjälle jotakin haittaa.
Identiteettivarkaudet ja salasanavuodot ovat jo arkea. Katso yllä oleva video!
Kerroimme aiemmin tänään 22-vuotiaasta Ilonasta, joka löysi muun muassa Facebookista ja Instagramista omalla nimellään ja jopa 250 hänen julkaisemalla kuvallaan tehtyjä profiileja.
Kuvia kopioinut henkilö oli elänyt sosiaalisessa mediassa "Ilonan elämää" jo ainakin muutaman vuoden ajan täysin naisen tietämättä.
Mitä tehdä, jos huomaa omia kuviaan ja tietojaan käytetyn sosiaalisessa mediassa feikkitilien luomiseen? Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Teemu Hokkanen kertoo, että ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä palvelun ylläpitoon.
– Asian voi ilmoittaa palvelun ylläpitäjälle ja tilin liputtaa. Myös kavereita voi pyytää liputtamaan tilin. Ongelma voi tosin olla siinä, että vastausajat ovat aika pitkiä tai liputtaminen ei johda mihinkään, Hokkanen sanoo.
Milloin poliisi voi puuttua asiaan?
Kun sosiaalisessa mediassa esiintyy toisena ihmisenä, kyseessä voi olla identiteettivarkaus. Tosin teko on rangaistava vain silloin, jos siitä aiheutuu uhrille taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
Vähäistä suurempaa haittaa voi olla esimerkiksi se, että valetilien takia joutuu näkemään paljon vaivaa asian selvittämiseen ja virheellisten tietojen oikaisemiseen.
– Jos sosiaalisessa mediassa sattuu olemaan valeprofiili, jossa on käytetty toisen henkilön tietoja, ei se vielä täytä rikoksen tunnusmerkkejä, Hokkanen sanoo.
Identiteettivarkaudesta ei ole aina kyse esimerkiksi tilanteissa, joissa erehtymisen vaaraa ei ole. Kuvituskuva.
– Ja jos sattuu olemaan julkisuudessa, voidaan henkilöstä tehdä parodiasivuja. Silloin kyse ei ole identiteettivarkaudesta, se menee jopa enemmän ilmaisunvapauden ja taiteen puolelle. Nämä tilanteet eivät aina ole niin yksiselitteisiä, että kaikkinensa tilien tekeminen olisi rikoksena rangaistavaa, rikoskomisario jatkaa.
Jonkintasoinen trendi
Identiteettivarkauksia kirjattiin viime vuonna 2 549, kun vuonna 2016 vastaava määrä oli 1 971. Hokkanen sanoo, että identiteettivarkauksien kohdalla voidaan puhua jo "jonkintasoisesta trendistä".
Kirjatut ilmoitukset eivät kaikki tosin ole liittyneet sosiaaliseen mediaan eivätkä ne ole välttämättä vielä johtaneet esimerkiksi syytteeseen saati tuomioon.
Identiteettivarkauksien lisäksi sosiaalisen median feikkiprofiilit voivat täyttää myös muiden rikosten merkit tai identiteettivarkauteen voi liittyä monia muita rikoksia. Valeprofiilissa voi joskus olla kyse myös kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.
– Kunnianloukkaus voidaan usein toteuttaa identiteettivarkauden avulla. Sosiaalinen media helpottaa sen tekemistä, sillä tietoa voidaan jakaa suuremmalle joukolle ja näin ollen rikoksella saadaan suurempi vaikutus, Hokkanen sanoo.
Myös kunnianloukkausten määrä on ollut Suomessa hienoisessa kasvussa vuosien 2016 ja 2017 välillä.