Keskusrikospoliisi päätti salata kaikkien United Brotherhood -jäseniksi epäiltyjen nimet massiivisessa esitutkintapöytäkirjassa, joka on tänään alkaneen jengioikeudenkäynnin taustalla. Ratkaisu on poikkeuksellinen.
Kun jengin toimintaa ruotiva oikeudenkäynti tänään alkoi, poliisin esitutkintamateriaali tuli julkiseksi. 19:llä erillisellä levyllä toimitettu asiakirja-aineisto on äärimmäisen laaja. Sivuja pöytäkirjoissa on tuhansittain.
Poikkeuksellisen materiaalista tekee myös se, että poliisi on käyttänyt aikaa sensuroidakseen siitä jokaisen United Brotherhood -jengin jäseneksi epäillyn nimen.
MTV Uutiset oli paikalla oikeudessa – juttu jatkuu videon jälkeen:
3:22
Koska esitutkinnassa selvitettiin jengin toimintaa, salattuja kohtia on luonnollisesti valtaisa määrä.
Kaikkia rikoksista epäiltyjä poliisi ei kuitenkaan päättänyt suojella. Muiden kuin United Brotherhoodiin kuuluvien nimet löytyvät esitutkintamateriaalista kuten tavallisesti rikosjuttujen yhteydessä.
Näin KRP perustelee
Keskusrikospoliisi toimitti poikkeuksellisella tavalla salatun esitutkintamateriaalin mukana saatekirjeen, jossa erikoista ratkaisua selitetään. Saatekirjeen mukaan salaamistavasta on käyty keskustelua myös KRP:ssä.
KRP:n mukaan salauspäätös tehtiin julkisuuslain nojalla. KRP:n mukaan salaamisessa noudatettiin Poliisihallituksen vuonna 2019 julkaiseman Poliisin julkisuuskäsikirjan ohjeita.
Poliisin itse tekemässä julkisuuskäsikirjassa todetaan, että tieto rikollisryhmään kuulumisesta on pidettävä salassa.
Käsikirjassa viitataan eduskunnan oikeusasiamiehen vuonna 2017 antamaan ratkaisuun, jossa Bandidos-jengin jäsenyys katsottiin salassa pidettäväksi sillä perusteella, että laissa salaiseksi määriteltyjä asioita ovat elintavat, osallistuminen yhdistystoimintaan, vapaa-ajan harrastukset ja niihin verrattavat tiedot.
Oikeusasiamiehen ratkaisemassa jutussa ei kuitenkaan ollut kyse rikosasiasta tai esitutkintamateriaalin julkisuudesta, vaan KRP:n omasta toiminnasta. KRP oli antanut Helsingin kaupungille tietoja moottoripyöräkerho Bandidosin jäseniksi katsomistaan henkilöistä, jotka olivat pyrkineet vuokralaiseksi kaupungin omistamalle tontille. Henkilöt olivat kannelleet KRP:n toimista.
Oikeusasiamiehen tapaa ratkaista salausasia on pidetty ongelmallisena.
KRP:n mukaan lain tulkinta ei ole ratkaisun jälkeen ”välttämättä yksiselitteinen” erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmään kuuluvien henkilöiden osalta.
KRP:n mukaan nimitiedot salaamalla se pystyi kuitenkin jättämään salauksen ulkopuolelle muita asiassa selvinneitä asioita.