Vuodenvaihteessa astui voimaan uusi lainsäädäntö, joka antaa poliisille seitsemän uutta pakkokeinoa rikollisuuden torjuntaan.
– Tietysti täytyy ajatella, että rikollisuus kehittyy ja menee eteenpäin. Poliisilla täytyy olla mahdollisuus vastata tähän haasteeseen. Siltä osin poliisi ei voi jäädä kivikaudelle, vaan on pakko yrittää pysyä mukana siinä, kommentoi rikoskomisario Sami Anttila Helsingin poliisista uusien pakkokeinojen tarvetta Huomenta Suomessa.
Anttila huomautti, että täysin uusista pakkokeinoista ei ole kyse. Poliisi on aiemmin voinut tehdä osan niistä, mutta eri toimivaltuuksin.
– Jos otetaan esimerkiksi tekninen laitetarkkailu, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että tietokonetta tai sen ohjelmiston sisältöä tarkkaillaan muuta kuin aistinvaraisesti, niin vastaavaa on aiemmin voitu tehdä teknisen tarkkailun keinoin.
Toisena esimerkkinä Anttila mainitsi suunnitelmallisen tarkkailun, joka on terminä uusi.
– Poliisi on tarkkaillut rikollisia siitä lähtien, kun on ollut poliiseja ja rosvoja, hän tiivisti.
Uusista pakkokeinoista yhtenä merkittävimpänä Anttila piti peitettyä tiedonhankintaa.
– Se tavallaan sijoittuu suunnitelmallisen tarkkailun ja peitetoiminnan väliin. Eli poliisi voi käyttää harhauttavia ja peiteltyjä tietoja ja toimia esimerkiksi jonain muuna kuin poliisina hankkiakseen tietoja. Eli salata sen, että hän on poliisi.
Huomenta Suomen haastattelussa Anttila huomautti, että salaiset pakkokeinot näyttelevät marginaalista osaa poliisin toiminnassa.
– Peitetoiminta ei ole mitään arkipäivää.