Hallitus kaavailee lakimuutosta, joka antaisi suojelupoliisille lisää valtuuksia vakoilla suomalaisten koteja. Todellisuudessa tämä olisi kuitenkin mahdollista vain äärimmäisen perustellusti ja poikkeustilanteissa.
Tiistaina sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vakuutti MTV Uutisille, että suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan, vaikka suojelupoliisin valtuuksia lisättäisiinkin.
– Kenenkään kotiin ei ole kenelläkään tarkoitus urkkia. Suomesta ei ole tulossa poliisivaltio.
Tätä painottaa myös Huomenta Suomen haastattelussa kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.).
– Ei olla vielä menossa kotirauhan puolelle, vaan asiaa ollaan selvittämässä, hän rauhoittelee.
– Olisin vielä aika varovainen puhumaan mistään massavalvonnasta tai muusta, koska se lähtee viemään tätä keskustelua oikeasti väärään suuntaan.
Limnéllin mukaan nyt selvitetään, minkälaisia puitteita eri viranomaisilla on keskinäiseen tiedonvaihtoon.
– Siinä on tällä hetkellä heikkouksia.
Lue myös: Supo voi saada oikeudet mennä ihmisten koteihin salaa – "Suomesta ei ole tulossa poliisivaltio"
"Nyt ei puhuta arkipäivän tilanteista"
Limnéllin mukaan keskustelu supon toimivaltuuksien lisäämisestä on ajankohtainen. Samoilla linjoilla on myös Eveliina Heinäluoma (sd.).
– On käynyt selväksi, että maailmantilanne on muuttunut. Sen myötä turvallisuusympäristö on myös radikaalisti erilainen kuin vuonna 2019, jolloin tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan.
Lue myös: Näin Supo hankkii tietoa jo nyt
Heinäluoma toteaa, että säätelyn tulee kuitenkin luonnollisesti olla hyvin tarkkaa kotirauhan piirin suhteen. Myös Limnéll huomauttaa, että tilanteet, joissa vakoilu kodeissa olisi mahdollista, pitäisi määritellä selkeästi.
– Ei tämä ole mikään villi kenttä, jossa voidaan erilaisia kameroita asetella koteihin ihan miten halutaan.
Limnéllin ja Heinäluoman mukaan suojelupoliisin toimivaltuuksien mahdollisella lisäämisellä pyrittäisiin erityisesti vastaamaan kolmeen yhteiskunnalliseen uhkaan.
– Kyllähän meillä on rikollista toimintaa, jossa käytetään hyväksi tätä nykyistä lainsäädäntöä, ja osataan rajata rikollista toimintaa nykyisen tiedustelutoiminnan ulkopuolelle, Heinäluoma sanoo.
Limnéll nostaa rikollisuuden lisäksi esille terrorismin ja vakoilun.
– Nyt ei puhuta mistään arkipäivän tilanteista, vaan sellaisista, jotka voisivat toden teolla horjuttaa meidän yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta.