Julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan poliisi olisi estänyt maanantai-iltaiselle palautuslennolle saatettuja, Suomesta käännytettyjä afganistanilaisia tapaamasta avustajiaan pyynnöistä huolimatta. Poliisin mukaan näin ei ole, ja asiasta väittely on turhaa.
Helsingin seurakuntien Kirkko ja kaupunki –jäsenlehdessä julkaistiin tiistaina afganistanilaisperheen avustajan ja perheen 19-vuotiaan tyttären välistä WhatsApp-viestinvaihtoa.
Viestiketjusta on ymmärrettävissä, että Suomesta käännytetty henkilö olisi vaatinut poliiseilta lupaa tavata avustajaansa sitä kuitenkaan saamatta:
Avustaja: KYSYITTEKÖ POLIISILTA LUPAA TAVATA MINUT? (Tarvitsen tämän tiedon pian.)
Käännytetty: He eivät antaneet lupaa
Avustaja: Mutta kysyitte? Tämä on tärkeä saada tietää.
Käännytetty: Kyllä kysyin.
Käännytetty: Mutta he sanoivat, että on liian myöhäistä.
Tieto palautuslennon ajankohdasta päiviä aiemmin
Helsingin poliisilaitoksen maastapoistamisasioista vastaava komisario Liisa Lintuluoto tyrmää väitteet siitä, että tällaisia tapaamisia olisi vaadittu poliisilta.
– Kysyin asiasta operaatiota johtaneelta partionjohtajalta ja hänen mukaansa kukaan ei ollut kysynytkään asiasta. Palautus sujui ihan normaalilla tavalla, eikä siinä ollut palautettavien osalta minkäänlaista ongelmaa.
Hän myös lisää, että vaikka tapaamisia olisi vaadittu, lupaa ei olisi välttämättä irronnut.
– Ei meillä ole mitään intressiä viivästyttää palautuslentoa, jos joku kysyy viime minuuteilla, että saako tavata avustajaa. Tieto lähdön ajankohdasta on annettu jo kahta tai kolmea päivää aiemmin.
Lintuluodon mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen ja käännytyspäätöksen saaneilla onkin ollut runsaasti aikaa keskustella avustajiensa kanssa ennen palautuslentoa.
– Jokaisella käännytettävällä on kielteisen päätöksen saadessaan, etenkin kun se on toimeenpanokelpoinen, mahdollisuus ottaa avustajaan yhteyttä.
Käännytyspäätöksen toimeenpanokelpoisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että jos Maahanmuuttoviraston päätöksestä on jätetty valitus hallinto-oikeuteen, asia on käsitelty loppuun.
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätetty valituslupahakemus ei puolestaan enää estä maasta poistamista.
Poliisi ei ota kantaa päätösten sisältöön, ihmettelee kuohuntaa
Viime vuonna Suomesta lennettiin yhteensä 30 palautuslentoa. Lentoja on ehditty järjestää muutamia myös tämän vuoden puolella.
Lintuluoto pitää erikoisena sitä, että juuri maanantainen palautuslento kuumensi tunteita ja sai virheellisen tiedon leviämään sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin.
– Vaikuttaa siltä, että on joku, joka kiihottaa ja kannustaa vastustamaan palautuksia, hän arvioi.
– Ihmisillä on oikeus valittaa ja kannella, mutta nyt huomio on kohdistunut vähän väärään paikkaan. Jopa poliittisella tasolla annetaan ihmeellisiä kommentteja tietämättä, miten asiat todella menevät.
Muun muassa Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kommentoi palautuslentoa tiistaina MTV:n Huomenta Suomessa, ja kertoi että Afganistaniin olisi lähetetty useita perheitä, joissa oli lapsia. Myöhemmin hän pyysi väärää tietoa anteeksi Twitterissä.
Niinistö kommentoi tiistaina myös käännytettyjen mahdollisuutta tavata avustajiaan.
– Heillä ei ollut kaikilla oikeutta saada keskustella tulkin kanssa. He eivät päässeet tapaamaan asiamiestään. Nämä menettelyt ovat olleet todella kovia, eivätkä ne sovi oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin, hän sanoi Huomenta Suomessa.
Lintuluoto korostaa, että poliisin tehtävänä on toimeenpanna päätöksiä, ei ottaa kantaa niiden sisältöön.
– Sitä varten meillä on riippumattomat tuomioistuimet.