MTV Uutiset selvitti terrorismirikoksista epäillyn Rusich-sotilaspomon syntymänimen muutamalla haulla netistä. Kysyimme Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtaja Ilkka Haahtelalta, miten on mahdollista, että Ukrainassa tehdyistä vakavista rikoksista epäilty pääsi pujahtamaan viranomaistarkistusten läpi Suomeen.
Haahtela vahvistaa MTV Uutisille, että Voislav Tordenille myönnettiin vuodeksi oleskelulupa Suomesta puolison opiskelun perusteella. Mies on syntymänimeltään Jan Petrovski ja häntä epäillään Itä-Ukrainassa vuosina 2014 ja 2015 tapahtuneista sotarikoksista.
Petrovskin nimi löytyy ainakin EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistoilta. Hänet oli määrätty myös aiemmin Norjassa ja Tšekissä maahantulokieltoon koko Schengen-alueelle.
– Tämä on valitettava tilanne. Tässä on tapahtunut poikkeustilanne, jonka syitä olemme selvittäneet. Tämä on yksittäistapaus, joka erittäin epätodennäköisesti toistuu, Haahtela kertoo.
Migrillä on Tordenin kohdalla ollut mahdollisuus tehdä kaikki ne selvitykset, joita tällaisessa lupaprosessissa tarvitaan. Haahtelan mukaan jostakin syystä tieto miehen taustoista ei kuitenkaan prosessivaiheessa Migrille kulkeutunut.
– Mitään rekisteriä ei ole jäänyt selvittämättä, joten prosessivirhettä ei ole tapahtunut. Kyse on poikkeuksesta, johon olemme pystyneet löytämään syitä ja niitä myös edelleen selvitetään, jotta edes yksittäistä poikkeusta ei pääsisi tapahtumaan.
Hän toteaa, ettei Migri voi avata tarkemmin sitä, mitä kaikkia asioita oleskelulupaprosessissa tarkastellaan ja selvitetään.
Lue myös: Venäläiset ovat saaneet Ukrainan sodan aikana Suomesta oleskeluluvan varmimmin opiskelu- ja perheperusteisesti – näillä syillä myös Rusich-sotilasjohtaja livahti maahan
Laajasti viranomaisyhteistyötä
Yleisesti oleskelulupaprosessi etenee niin, että ulkoministeriö tekee ensimmäisen tarkastuksen hakijalle jo lähtömaassa sijaitsevassa edustustossa.
– Siellä ihminen käy myös henkilökohtaisesti todentamassa matkustusasiankirjansa ja hänestä otetaan tietyt selvitykset. Sen jälkeen kun hakemus tulee meille käsittelyyn, henkilö ei tule enää meille henkilökohtaisesti tunnistautumaan, mutta meillä tehdään henkilöön liittyvää muuta selvittämistä, Haahtela kuvailee prosessia.
– Me teemme kaiken muun prosessiin liittyvän selvityksen. Ja sitten kun henkilö tulee rajan yli Suomeen, hän tulee taas ihan henkilönä mukaan käsittelyyn ja hänet voidaan todentaa rajalla.
Haahtela toteaa, että myös muut maat käyttävät tiettyjä rekistereitä, joihin myös Migrillä on pääsy. Lupaprosesseissa tehdään kansainvälistä yhteistyötä mukaan lukien viranomaisyhteistyö.
– Lisäksi me voimme pyytää vaikka Suojelupoliisilta lausuntoa, jossa tulee sitten heidän näkemys asiaan. Eli pystymme viranomaisyhteistyöllä saamaan erilaista tietoa, Haahtela sanoo.
– Mutta emme me Maahanmuuttovirastona tietenkään ole tiedusteluorganisaatio.
Lue myös: "Mitä patriootti tekee Nato-maassa kesken sodan?" – näin Suomessa pidätetyn venäläisen terroriepäillyn tilanne nähdään Venäjällä
"Nopeudesta ei syntynyt riskiä tai virhettä"
Nopeimmillaan oleskelulupa heltiää Suomesta viikoissa, pisimmillään sen saaminen voi viedä hyvinkin pitkään. Onko taustojen tarkistaminen mahdollista aukottomasti parissa viikossa?
– Tässä kyseisessä tapauksessa nopeudesta ei ole syntynyt riskiä tai virhettä. Sen takia tämä onkin tällainen poikkeustilanne, Haahtela toteaa.
Hän toteaa, että jos selvitykset laajenevat, myös lupaprosessi pitkittyy.
– En tietenkään lupaa, että kukaan saisi viikoissa oleskelulupaa tai sen saaminen olisi jonkinlainen automaatio. Jokainen tapaus katsotaan läpi omanaan ja jos on tarvetta, selvityksiä tehdään lisää ja kaikki tarvittavat lausunnot pyydetään.
Lue myös: Petteri Orpo Ylelle uusnatseihin yhdistetyn venäläisjoukon johtajan kiinniotosta Suomessa: Järjestelmämme toimii, mutta tämä on erittäin vakava uhka
Käyttääkö Migri googlaamista?
Haahtela toteaa, ettei prosessin pituus lisää tai vähennä itsessään turvallisuutta tai laatua. Samoin ihmisen fyysisesti tekemä rekisteritarkistus ei välttämättä paranna prosessin laatua suhteessa automatisoituihin rekisterien ristiinajoihin.
Mutta miksi Migri ei saanut Tordenin aiempaa nimeä googlaamalla, kun MTV Uutisten toimittaja teki sen ja varmisti tiedot eri lähteistä parissa minuutissa?
– Maahanmuuttovirasto saa yleensä tiedot myös muita reittejä, jos tietoja rekistereissä ja muulla on saatavissa. Lisäksi emme voi paljastaa, mitä kaikkea menetelmiä me käytämme ja millaisella tavalla, Haahtela vastaa.
– Tämä on poikkeustapaus, että kaikkea sitä tietoa ei tullut meidän käyttöön, joka normaalitapauksessa on meidän käytössä.
Haahtela muistuttaa, että Rajavartiolaitos sai kuitenkin tarvittavat tiedot käyttöönsä ja pysäytti Tordenin rajalla, kun tämä oli poistumassa maasta.
– Siinä mielessä tässä ei Suomelle seurannut mitään sellaista haittaa. Hän ei ehtinyt olla kauaa maassa ennen kuin hänet viranomaisprosesseissa ja viranomaisyhteistyöllä kuitenkin sitten tunnistettiin.
Eri viranomaisilla on erilaisia rajoituksia tiedonhaussa, kun henkilöiden taustoja tarkistetaan. Onko googlaaminen kielletty Migrin keinovalikoimasta?
– En ota kantaa, kuinka paljon me sitä käytämme ja millaisissa tilanteissa. Meillä on mahdollisuus käyttää tietenkin monenlaisia hakumenetelmiä, mutta en avaa niitä tarkemmin.
Migri käy Voislav Tordeniin liittyvää prosessia sisäisesti läpi ja selvittää, mitä on tehty ja mistä on mitäkin tietoa kerätty. Kun tämä on tehty, tuloksia ei julkisteta.
Lue myös: Venäjän suurlähetystö kommentoi Rusich-ryhmän komentajan kiinniottoa – tänne mies oli Suomesta matkalla: Somessa leviää räikeitä väitteitä "sieppauksesta"
Turvapaikkahakemus tutkitaan yksilöllisesti
Voislav Torden on ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa Suomesta. Migri ei voi kertoa, onko tällainen hakemus sille jätetty.
Ukraina vaatii, että Suomi luovuttaa sotarikoksista epäillyn Tordenin Ukrainaan. Torden vastustaa tätä ja vetoaa siihen, että hän joutuu Ukrainassa kuolemanvaaraan.
Miten Migri tilanteen näkee, onko Ukrainaan turvallista luovuttaa henkilö, jota epäillään siellä tehdyistä sotarikoksista?
– Tähän en voi ottaa kantaa, enkä muutenkaan yksittäisen henkilön turvapaikka-asiaan. Me tutkimme ja selvitämme tilanteet yksilökohtaisesti ja teemme sitten päätöksen mahdollisimman pikaisesti, Haahtela toteaa.
– Sitä en voi ryhtyä spekuloimaan, onko Ukraina turvallinen maa sotarikosluovutusasiassa. Turvallisuus riippuu aina paljon yksittäisen henkilön tilanteesta.