Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ei löydä itsestään syytä siihen, että Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio on käräjäoikeuden mukaan muun muassa johtanut huumekauppaa.
– Tieto on kerääntynyt matkan varrella. Olin ollut talossa vuoden, kun asia alkoi tulla esiin, Aapio sanoo.
Aapion mukaan Helsingin poliisilla on yhä kesken analyysi siitä, kuinka paljon Aarnio-vyyhti on johtunut Aarniosta itsestään, organisaatiokulttuurista tai valvonnan puutteesta. Aapion mukaan Aarnion tuomioista löytyy yksityiskohtia ja arjen asioita, jotka tuovat lisätietoa epäonnistumisesta.
Aapio ei ota kantaa, pääsikö Aarnion yksikkö huseeraamaan liian vapaasti.
– Sitä täytyisi varmaan kysyä heiltä, jotka olivat silloin vastuussa.
Aarnion rikosten alkuaikaan Helsingin poliisikomentajana oli Jukka Riikonen, joka on eläkkeellä. Aapio oli apulaispäällikkö.
Aapion mukaan Helsingin poliisin on palattava lähtöruutuun ja mietittävä asioita uudestaan.
KRP toi ongelmat esiin
Aapio sanoo, että huumevyyhti alkoi paljastua keskusrikospoliisin kanssa tehdystä yhteistyöstä vuonna 2011. Hän sanoo, että pyrki auttamaan KRP:tä siinä, miksi tutkitun huumejutun televalvontatiedot paikantuivat Pasilan poliisitalolle.
KRP ja Helsingin poliisi alkoivat selvitellä, miksi tiedot paikantuivat poliisitalon kupeeseen. KRP:n tutkintaosaston päällikkö kuvaili oikeudessa tapaamisia ja erityisesti silloisen poliisikomentaja Riikosen suhtautumista ”jäätäväksi”.
Aapio ei saanut alaisiltaan myöskään KRP:lle kelvannutta vastausta siitä, miksi teletiedot paikantuvat Pasilaan.
– Ilmoitin KRP:lle yhteisessä palaverissa vuonna 2012, että jos KRP katsoo rikoksen tapahtuneen, tekee rikosilmoituksen, Aapio sanoo.
10-20 rekisteröityä lähdettä
Aarnio-vyyhti on muuttanut esimerkiksi salaista tietolähdetoimintaa. Aarnio vetosi tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana siihen, että yhteydenpito rikollisiin johtui tietolähdetoiminnasta.
Hämmennystä aiheutti se, että yhtäkään Helsingin huumepoliisin lähdettä ei oltu rekisteröity. Aarnion kakkosmiehenä toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala kertoi oikeudessa, että lähteiden rekisteröinti lopetettiin Aarnion ensimmäiseen virkarikosjuttuun. Aarnion syytteet jutussa hylättiin vuonna 2010.
– Tällöin henkilöt, jotka olivat rekisterissä, totesivat, että tämä on liian vaarallista touhua. Sen jälkeen heidät poistettiin rekisteristä, Rainiala kertoi.
Aapion mukaan Helsingin poliisilla on 10-20 rekisteröityä tietolähdettä. Määrä vaihtelee hieman. Isolle laitokselle se kuulostaa vähältä, koska lähteet kattavat muun muassa järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden sekä päivittäisrikokset.
– Nyt toimintaa laajennetaan. Koko ajan pidetään kiinni laillisuudesta, ettei laajenemisen takia katoa lähteiden anonymiteetti tai dokumentointi.
Tietolähteet kassakaapissa
STT:n tietojen mukaan Poliisihallituksen salaisen määräyksen vuoksi poliisi voi saada samalta tietolähteeltä tietoja viisi kertaa, minkä jälkeen lähde on rekisteröitävä.
Vaikka rekisteröinti on valvonnallisesti perusteltua, voi paljastuminen aiheuttaa tiedottajalle hengenvaaran. Osa poliiseista pitää rekisteröintivaadetta mahdottomana, koska vinkkimiehet eivät suostu järjestelyyn.
Tietolähteen henkilöllisyyttä poliisi säilyttää kassakaapissa, jonne on pääsy poliisipäälliköllä.
2:10
