Poliisi kiistää liikennelääketieteen professorin väitteen siitä, että automaattista kameravalvontaa ajaisi pyrkimys sakkotulojen maksimointiin.
Kerroimme viime sunnuntaina liikennelääketieteen professori Timo Tervon näkemyksistä liittyen maamme nopeus- ja liikennevalvontaan.
Tervon mukaan teidemme valvonta pyörii pitkälti pienten ylinopeuksien automaattivalvonnan ympärillä, vaikka törkeät ylinopeudet ovat yhä yleisempiä.
– Suomen valvonta on näytetysti epäonnistunutta. Meitä yli kaksi kertaa turvallisemmat Ruotsi ja etenkin Norja käyttävät eri strategiaa ja sakottavat automaattivalvonnasta alle puolet Suomen luvuista. Liikennevalvonnan strategiaa tai liikenneturvallisuussuunnitelmaa ei ole vuosiin tehty, Tervo jyrähti.
Lue myös: "Tämä uskonto on hidastanut liikenneturvallisuustyötä yli 10 vuotta" – kukistetaanko teidemme todelliset möröt peltisten poliisien armeijalla?
Tervo korosti, että kameroilla ei voida napata alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena autoilevia, eikä muitakaan todellisia riskikuskeja, joita hän pitää liikenneturvallisuuden kannalta suurempina vaaroina kuin pieniä ylinopeuksia ajavia niin sanottuja normikuskeja.
– Meillä päämääränä näyttäisi olevan mahdollisimman iso sakkokertymä, jota joissakin poliisin esitelmissäkin on esitelty kustannustehokkuuden mittarina.
Näin vastaa poliisi
Kysyimme poliisin näkemystä Tervon esittämiin väitteisiin. Virkavallan perspektiiviä asiaan halusi tarjota poliisin liikennevalvontaa ja liikenneturvallisuustyötä johtava poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta.
Kautto pitää Tervon liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta esiin nostamia huomioita hyvinä.
– Me vaihdamme Timon kanssa liikenteeseen liittyvistä asioista usein näkemyksiä ja oikeastaan aina olemme varsin yksimielisiä, Kautto kertoo MTV Uutisille.
Joitain asioita Kautto ja Tervo tarkastelevat kuitenkin eri vinkkeleistä. Yksi niistä on Suomen liikenneturvallisuustilanteen laahaaminen naapurimaidemme perässä.
– Liikenneturvallisuus ja liikenteessä käyttäytyminen ei ole yhteiskunnasta irrallinen asia, vaan ihmisten yleinen käyttäytyminen on kytköksissä siihen. Poliisien määrä Ruotsissa ja Norjassa on huomattavasti korkeampi kuin meillä, Kautto toteaa.
Lue myös: Nuorten liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason, mutta poliisin mukaan silti parempi kuin koskaan: "Syyllistämisen sijaan annettava valmiuksia"
– Voi olla, että myös muissa rikoslajeissa ja esimerkiksi päihdeongelmissa meillä tilanne on huonompi kuin mainituissa naapurimaissamme, Kautto sanoo.
– Myös autokanta ja teiden kunto vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ja ne ovat naapurissa paremmat kuin meillä. Liikenneturvallisuustilanteen vertailu ja sen perusteella johtopäätösten vetäminen poliisin liikennevalvonnasta ei välttämättä kerro suoraan ja koko totuutta Suomen poliisin liikennevalvonnan vaikuttavuudesta, hän jatkaa.
Poliisin liikennevalvonnassa korostuvat Kauton mukaan muun muassa seuraavat asiat:
- ajoterveys
- päihtyneenä ajaminen
- ajonopeudet
- turvavöiden ja -laitteiden käyttö
- tarkkaamattomuus, kuten kännykän käyttö ajaessa
- jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus
- ammattiliikenteen kuljetusrikollisuus ja tieliikenteen harmaa talous
Tällaisen siivun kameravalvonta haukkaa poliisin resursseista
Kautto alleviivaa, että poliisin liikennevalvontaa toteutetaan suunnitelmallisesti, yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. Valvonnalle listattuja tavoitteita ovat muun muassa ennaltaehkäisy ja vakavien rikosten paljastaminen.
– Voimavaroja kohdennetaan tietojohtoisesti eniten liikennettä vaarantaviin riskitekijöihin. Kuluvana vuonna laadimme liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toiminta- ja kehittämissuunnitelman, jolla osaltaan varmistamme toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Suunnitelmalla pannaan täytäntöön sisäministeriössä laadittu liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden ohjelma vuosille 2021–2030.
Merkittävässä roolissa valvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä on uusien teknologioiden hyödyntäminen, kuten monen autoilijan niskavilloja pystyyn nostava automaattinen kameravalvonta. Sen osuus poliisin tieliikenteen valvontaan käytetystä työajasta on ollut viime vuosina alle kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Lue myös: Saitko videolle, kun joku aasi törttöili liikenteessä, mutta poliisi ei siltikään tee mitään? Tästä syystä kiistattomatkaan todisteet eivät aina johda toimenpiteisiin
Kautto korostaa, että merkittävä osa poliisin automaattivalvonnan työmäärästä tehdään siviilihenkilöstön voimin, mikä vapauttaa poliisin resursseja esimerkiksi juuri liikennevalvonnan muihin tehtäviin.
– Automaattivalvontaa voidaan kohdistaa nopeusvalvonnan lisäksi esimerkiksi liikennevalovalvontaan. Laitteistoja on mahdollista hyödyntää myös vaikkapa turvavyön käyttämättömyyden ja ajonaikaisen puhelimenkäytön valvonnassa.
Kautto korostaa, että vaikka poliisin resurssit ovat hyvin rajalliset, on automaattivalvonnan osuus koko liikennevalvonnasta pieni.
– Se on kuitenkin erittäin tärkeä nopeuksien hillitsemiseksi tieverkostolla. Automaattivalvontaa ei tietenkään ole tarkoitettukaan ratkaisuksi vaikkapa päihtyneenä ajamisen paljastamiseksi. Sen sijaan se mahdollistaa poliisin valvonnan kohdentamisen muuhun, vakavampaan ja vaikeammin paljastettavaan liikennerikollisuuteen ilman, että nopeusvalvonta lakkaa.
– Automaattivalvontapisteiden poistaminen ei lisäisi yhtään esimerkiksi rattijuopumusvalvontaa, mutta vähentäisi nopeusvalvontaa dramaattisesti.
Peltipoliisit eivät ole rahastusautomaatteja, poliisi vakuuttaa
Yksi automaattivalvontaan liittyvä usein esiin nouseva puheenaihe on valvontapisteiden näkyvämmäksi tekeminen ja voimassa olevan nopeusrajoituksen toistaminen valvontapisteen yhteydessä. Näin toimitaan esimerkiksi Ruotsissa.
– Nämä asiat eivät ole poliisin päätettävissä, mutta mielestämme tätä olisi hyvä ainakin kokeilla ja tutkia muutoksella syntynyttä vaikuttavuutta liikenneturvallisuudelle, Kautto sanoo.
Lue myös: Kiinnitetäänkö ylinopeuteen liikaa huomiota? Tämä asia unohtuu usein kuolonkolareista tiedotettaessa
Kautto ei kuitenkaan allekirjoita Tervon väitettä siitä, että automaattisen nopeusvalvonnan tarkoituksena olisi maksimoida sakkotuotto.
– Ajatus siitä, että poliisi tekisi automaattivalvontaa, tai mitään muutakaan valvontaa rahankeräystarkoituksessa on urbaanilegendan luokkaa oleva ajatus. Poliisin toiminta tähtää vain ja ainoastaan turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen ylläpitoon, mieluiten parantamiseen.
Kautto muistuttaa, että poliisilla on käytössään monipuolista nopeusvalvontateknologiaa, vaikka keskustelu usein kameratolppiin keskittyykin.
– Meillä on jokaisessa partioautossa, ei vain liikennepoliisin autoissa, tutkat ja Revika-laitteisto, joka tunnistaa autojen rekisterikilven perusteella muun muassa anastetut tai vaikkapa katsastamattomat ajoneuvot. Liikennevalvontaa eivät suinkaan tee vain liikennepoliisit, vaan myös hälytyspartiot.
Osaa riskeistä vaikea valvoa
Kauton listaamista valvonnan painopisteistä erityisesti kuljettajien ajoterveyden seuraaminen on hänen mukaansa hankalasti toteutettavissa, mutta siihenkin panostetaan.
– Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat ovat monimutkaisia. Niiden osalta toimiva yhteistyö terveydenhuollon henkilöstön kanssa on ratkaisevassa asemassa.
Kautto korostaa, että liikenneturvallisuus on monen tekijän summa, ja poliisin osuus kokonaisuudessa on rajallinen. Hän huomauttaa poliisin tekevän jatkuvasti aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi.
Viestintä on poliisin tärkeä työkalu
Kuten edellä todettiin, on liikennevalvonta poliisin mukaan monipuolista, tietojohtoista ja kaikkein keskeisimpiin riskeihin keskittyvää. Kauton mielestä tämä ei kuitenkaan aina välity julkisessa keskustelussa niin hyvin kuin pitäisi.
– Viestintä on tärkeä osa poliisinkin toimintaa, myös liikennevalvonnassa. Teemme erinomaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Traficom, Liikenneturva ja Onnettomuustietoinstituutti ovat tahoja joiden kanssa myös viestinnällinen yhteistyö on kiinteää.
– Poliisi on aktiivinen viestijä ja haluaa olla mukana julkisessa keskustelussa.