Polttoaineen hinnannousu saattaa modernisoida autokantaa – voi myös eriarvoistaa kaupunkeja ja maaseutua

Verot kannustavat hankkimaan energiatehokkaampia autoja sekä lisäävät vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähköautojen, houkuttelevuutta. Tähän houkuttelevuuteen vaikuttavat toki muutkin tekijät, kuten auto- ja ajoneuvoverot, Laukkanen kertoo.

– Polttoainevero voi myös toisaalta kenties yksinään ohjata kuluttajaa tilanteessa, jossa hän on päätymässä polttomoottoriautoon. Siinä luokassa hänen kannattaa valita energiatehokkaampi auto. Jos ajoneuvokannan energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät.

Samalla polttoainevero voi vähentää Laukkasen mukaan ajokilometrien määrää jonkin verran, mutta ilmastotavoitteiden näkökulmasta ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeämpi reitti.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen nostaa esiin polttoaineveron moninaiset vaikutukset, jotka kohdistuvat sekä tiellä liikkuviin ajoneuvoihin että ajettaviin kilometreihin.

– Se, mitä polttoaineverolla tavoitellaan, on päästöjen vähentäminen. Tässä on monta eri vaikutuskanavaa: ajokilometrit, joita ajetaan, sekä se, millaisia autoja ihmiset ostavat. Teoreettisessa mielessä se on paras vero päästöjen hillitsemiseen, koska vaikutukset menevät haluttuun suuntaan. Toisaalta on empiirinen kysymys siitä, kuinka voimakkaita nämä vaikutukset ovat, Kosonen kertoo.

Kansainvälisten tutkimusten tulokset osoittavat Kososen mukaan siihen suuntaan, että polttoaineveron korotusten myötä ihmiset ajavat hieman vähemmän. Sen lisäksi he ostavat vähemmän saastuttavia autoja sekä luopuvat nopeammin vanhoista, suuripäästöisistä autoistaan.

Valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija Jussi Kiviluoto korostaa tulevan veronkorotuksen sisältävän useita eri tavoitteita.

– Korotuksessa yhdistyvät sekä fiskaaliset tavoitteet että ohjaavat tavoitteet, kuten energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen, Kiviluoto kertoo.

Tasa-arvo kaupunkien ja maaseudun välillä vaarassa

Polttoaineveron korotus voi tuoda mukanaan myös huonoja puolia, eritoten polttoaineen hinnannousun myötä. Kososen mukaan veron korotus vaikuttaa enemmän polttoaineen hintaan haja-asutusalueilla, mikä johtaa alueelliseen epätasa-arvoon.

– Varsinkin jos veroa korotetaan reippaasti, pitäisi miettiä, miten tämä otetaan huomioon ja miten esimerkiksi kompensoidaan tämä korotus ihmisille, jotka asuvat haja-asutusalueilla, koska suurin osa (poliittisista) päätöksistä syntyy kaupungeissa, Kosonen sanoo.

Myös Laukkanen muistuttaa veron korottamisen vaikutusten jakautumisesta eri puolille maata.

– Suomalaisessa tutkimuksessa on viitteitä, että kun 2012 dieselveroa korotettiin reilusti, niin vero siirtyi kuluttajahintoihin selvästi reilummin harvaan asutuilla alueilla kuin kaupungeissa. Hintavaikutus saattaa siis tässäkin tapauksessa olla suurempi harvaan asutuilla alueilla. Muualla maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan harvaan asutuilla alueilla veron korotuksen vaikutus kysyntään, eli ajokilometreihin, jää pienemmäksi, mikä kuulostaa uskottavalta, sillä niillä alueilla ei välttämättä ole paljon vaihtoehtoja omalla autolla liikkumiselle, Laukkanen sanoo.

Veronkorotuksella kiinni yleiseen hintatasoon

Elokuun veronkorotuksella pyritään Laukkasen mukaan nostamaan polttoaineen verotusta yleisen hintatason nousun mukaisesti.

– Kysymys on lähinnä indeksikorotuksesta, eli korotuksella yritetään pitää verotuksen taso reaalisesti samalla tasolla pidemmällä aikavälillä. Polttoainevero ei ole sidottu polttoaineen hintaan, vaan kyseessä on senttiä per litra -muotoinen vero. Tällöin, kun kuluttajahinnat ja käytettävissä olevat tulot kasvavat, ja jos vero pidetään vakiona, niin reaalisesti polttoainevero laskee. Tällä korotuksella pyritään ottamaan kiinni kuluvan vuosikymmenen polttoaineveron reaalista laskua, Laukkanen sanoo.

Myös Kiviluoto korostaa veronnoston tähtäävän osaltaan polttoaineverotuksen reaalisen tason ylläpitämiseen.

– Suomessa on EU:n tasolla melko korkea polttoaineverotuksen taso, mutta toisaalta kun tarkastellaan 2010-luvun aikana tehtyjä korotuksia, niin ne eivät ole olleet yleiseen kuluttajahintakehitykseen nähden mitenkään korkeita. Niiden myötä polttoaineiden verotuksen reaalinen taso on pysynyt lähinnä ennallaan. Yleinen hintatason nousu ei vaikuta polttoaineiden valmisteveroihin toisin kuin esimerkiksi arvonlisäveroon, joka kohdistuu verotuskohteen arvoon. Polttoaineverojen korotus auttaa ylläpitämään verotuksen reaalista tasoa keskipitkällä aikavälillä, Kiviluoto kertoo.

Polttoaineveron nosto korottaa bensiinilitran hintaa 6,6 senttiä ja diesellitran 6,9 senttiä.