Asiantuntija arvioi, ettei energiamarkkina palaa rauhan tultuakaan sellaiseksi kuin se oli vielä viime vuonna. Aktian salkunhoitaja sanoo, että yhteiskunnan sähköistymisestä huolimatta öljyä tarvitaan vielä pitkään, mutta investoinnit sen tuotantoon ovat kysyntään nähden liian pieniä.
Tilastokeskuksen mukaan 95 E maksoi viime viikolla keskimäärin 1,89 euroa litralta. Yhtä alhaalla hinta ei ole käynyt sen jälkeen, kun Tilastokeskus aloitti viikoittaisten keskihintojen julkistamisen tammikuun lopulta.
Hintaseurantasivusto Polttoaine.netin uusimpien tietojen mukaan halvimmat hinnat löytyvät nyt Kirkkonummen Nesteeltä ja Hämeenlinnan ABC:ltä. 95 E maksaa niissä 1,679 euroa. Kalleinta on Kemiönsaaren St1:llä, jossa hinta on 2,079 euroa.
Polttonesteiden hinnat pumpuilla seuraavat raakaöljyn markkinahintoja. Raakaöljy alkoi kallistua viime vuoden lopulla sodan uhan kasvaessa, ja hyökkäyssodan alkaessa hinta nousi nopeasti. Alkukesästä se kääntyi laskuun.
Nyt hinta on laskenut tammikuun lukemiin, vaikka Ukrainassa soditaan edelleen.
– Suurin syy raaka-aineiden hinnanlaskuun ovat varmasti taantumapelot, sanoo raaka-aineita seuraava salkunhoitaja Juuso Atrila Aktiasta.
Talouden odotetaan ajautuvan taantumaan sekä Euroopassa että globaalisti, jolloin öljyn kysyntä vähenee ja hinta laskee. Talouskasvua painaa myös Kiinan pahentunut koronatilanne.
Polttoaineen hinta pumpulla ei yksi yhteen raakaöljyn markkinahinnan kanssa
Hinta liikkuu nyt noin 80 dollarissa tynnyriltä, kun hyökkäyssodan alkuvaiheessa maaliskuussa se kävi noin 130 dollarissa. Hinnan laskiessa öljyntuottajat pyrkivät pienentämään tuotantoa, mutta kovin nopeasti hintoja ei tuotantoa mukauttamalla pystytä säätelemään.
– Öljyntuottajan kannalta nyt ollaan jo kipurajan alla. Varmasti haluttaisiin pitää hinta lähempänä 90 tai 100 dollaria, sanoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen tietokeskuksesta.
– Bensiinin tai dieselin hinta pumpulla ei tietenkään liiku yksi yhteen raakaöljyn markkinahinnan kanssa. Osaltaan hintoja on laskenut jakeluvelvoitteen lasku, Liikennepalvelukauppiaiden toimitusjohtaja Jari Salonen lisää.
Hallitus laski heinäkuussa liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta 19,5 prosentista 12 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tuolloin, että muutos laskisi dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa hieman vähemmän.
Jakeluvelvoite tarkoittaa, että liikennepolttoaineen jakelijoiden toimittamasta liikennepolttoaineesta tietyn osuuden tulee olla uusiutuvaa.
Lisäksi pumppuhintoihin vaikuttavat muun muassa jalostus- ja logistiikkakustannukset, kaupan katteet, paikallinen kilpailutilanne ja verot.
Kalenojan mukaan valmisteveron osuus 95 E 10 -bensiinin hinnasta oli oli viime viikon hintatasolla 37 prosenttia ja arvonlisäveron osuus 19 prosenttia. Dieselin hinnasta valmisteveroa oli 25 prosenttia ja arvonlisäveroa 19 prosenttia.
Sodan loputtua ei palata entiseen
– Helmikuun alussa öljyjalosteisiin laajenevat pakotteet saattavat nostaa dieselin hintaa, Kalenoja lisää.
Dieseliä on edelleen tuotu jonkin verran Venäjältä Eurooppaan. Toisaalta taantuma voi vähentää sen kysyntää, kun raskaan liikenteen kuljetukset vähenevät. Liikenteen lisäksi dieseliä käytetään myös teollisuudessa, lämmityspolttoaineena ja työkoneissa.
– Paljon riippuu siitä, tuleeko kylmä talvi ja iso lämmitystarve. Ja joutuuko teollisuus korvaamaan kaasua kevyellä polttoöljyllä, joka on käytännössä sama tuote kuin dieselpolttoneste.
Entä mitä hinnoille tapahtuisi, jos sota nyt loppuisi?
– Tummat pilvet energiamarkkinoiden yläpuolelta hälvenisivät, mutta energiamarkkina ei rauhan tultuakaan palaa sellaiseksi kuin se oli vielä viime vuonna. Kauppasuhteet lännen ja Venäjän välillä eivät palaa nopeasti ennalleen, Kalenoja arvioi.
– Eurooppa pyrkisi jatkossakin edistämään vihreää siirtymää ja etsimään uusia hankintakanavia.
Sodan myötä venäläistä öljyä on jäänyt pois maailmanmarkkinoilta vähintään miljoona tynnyriä päivässä. Atrilan mukaan se ei palautuisi hetkessä, vaikka ostajia olisikin. Mitä kauemmin sota kestää, sitä enemmän venäläinen tuotantokoneisto rapautuu.
– Tuotantokapasiteetin saaminen takaisin täyteen kukoistukseen tulee viemään vuosia. Ne eivät ole sellaisia tuotantolaitoksia, joista painetaan napista virta pois ja takaisin päälle, Atrila sanoo.
– Lähivuosina hinnat liikkuvat pikemminkin ylöspäin kuin alaspäin, salkunhoitaja uskoo. Yhteiskunnan sähköistymisestä huolimatta öljyä tarvitaan vielä pitkään, ja investoinnit sen tuotantoon ovat kysyntään nähden liian pieniä, hän kertoo.
Katso myös: Liikenteen päästökauppa iskisi rajusti polttoaineiden hintoihin:
9:37
