Potilasturvallisuuslaki herättää hoitajissa tunteita: "Korona-aikana olimme miltei Jumalasta seuraavia ja nyt kaikki ollaan valmiina vetämään vessanpöntöstä alas"

Tehohoitaja pitää hallituksen esitystä potilasturvallisuuslaista rajuna ja yksipuolisena keinona puuttua työsopimusneuvotteluihin.

Ensimmäisenä alkaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä vuorokauden pituinen lakko.

Toinen, neljä vuorokautta kestävä lakko, on odotettavissa ensi viikolla Varsinais-Suomessa. Kolmas lakko on kahden viikon päästä Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Myös se kestää neljä vuorokautta.

Työtaistelua varten hallitus on tehnyt esityksen potilasturvallisuuslaista, jonka tarkoituksena on varmistaa, että hoitajien uhkaamien lakkojenkin aikana välttämätön terveydenhuolto ja kotihoito voitaisiin turvata.

Lue myös: Sairaanhoitopiireissä valmistaudutaan tehohoitajien lakkoon – "Rahaa tarvittaisiin, mutta mistä se tulee?"

Hallitus esittää, että aluehallintovirasto voisi siirtää työtaistelun alkua tai keskeyttää sen määräajaksi sakon uhalla, jos se arvioisi potilaiden hengen tai terveyden vaarantuvan vakavasti työtaistelun johdosta.

Potilasturvallisuuslakia sovellettaisiin kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämissä sote-yksiköissä vain, jos muut keinot eivät olisi riittäviä. Laki olisi voimassa ensi tammikuun loppuun.

"Potilasturvallisuuslaki on aivan suhteeton"

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehohoitajana työskentelevä Tico Svart toteaa, että valtiovalta on puuttumassa työmarkkinatilanteeseen, vaikka se ei ole työmarkkinaosapuoli.

– Tämä potilasturvallisuuslaki, joka tänään eduskunnalle esitellään, on minun mittapuullani aivan suhteeton. Se kattaa tämänhetkisen tilanteen lisäksi myös tulevat mahdolliset tukitoimimuodot ja sillä vesitetään täysin hoitajien työtaisteluoikeus, Svart sanoo.

– Koen hullunkurisena sen, että valtiovalta on puuttumassa hoitajien lakko-oikeuteen ilman, että heillä on ollut tahtotilaa ratkaista tilannetta. Tämä on hyvin yksipuolinen ja raju keino puuttua tähän tilanteeseen.

Lue lisää: Eeva Lehtimäen kommentti: Tehyn poltetun maan taktiikka tekee tehohoitopotilaista työtaistelun pelinappuloita

Hallitus vetoaa potilasturvallisuuslakiesityksessä siihen, että koska ihmishenkiä vaarantuu, toimia on tehtävä.

– Osittain ymmärrän perustelun kyllä. Mutta kunpa valtiovalta olisi yhtä huolissaan potilasturvallisuudesta siitä näkökulmasta, että elämme nyt jo tilanteessa, jossa hoitajia on liian vähän. Hoitajat venyvät ja paukkuvat koko ajan, tehohoitopaikkoja on kiinni ja leikkausjonot kasvavat, Tico Svart luettelee.

– Potilasturvallisuus vaarantuu koko ajan. En uskaltaisi sanoa, että päivittäin, mutta tulee tilanteita, joissa joudutaan miettimään, millaisia potilaita otetaan vastaan. Onko hoitajia tarpeeksi pitämään koko teho-osastoa edes auki.

Lue lisäksi: Pikavauhdilla valmisteltu ja kiistelty potilasturvallisuuslaki tänään eduskunnan käsittelyssä

Jos Svart joutuisi potilasturvallisuuslain velvoittamana töihin, työt hoituisivat, mutta työilmapiiri vääjäämättä heikkenisi.

– Usko Sanna Marinin hallituksen politiikkaan heikkenisi. Niin kovasti hallituksessa tänä päivänäkin istuvat työväen puolueet huutavat vaalien alla, että hoitajat ovat älyttömän tärkeitä. Se unohdetaan ja meitä pystytään simputtamaan sinne tänne, Svart sanoo.

– Ne kaikki kehut, joita hoitajat korona-aikana saivat... Olimme hyvä, ettei Jumalasta seuraavia. Tämä kaikki ollaan valmiina vetämään vessanpöntöstä alas. Kyllähän se jokaisen ammattiaan arvostavan hoitajan ammatillisen itsetunnon romuttaa. Ja uskallan sanoa, että se näkyy työyhteisössä.

Katso tehohoitaja Tico Svartin haastattelu Uutisaamussa kokonaisuudessaan artikkelin yläosassa.