Presidentin ja pääministerin työnjakoa Nato-Suomessa selvitettävä, vaatii oppositio: "Kokoomuksen värisuora ei saa johtaa ongelmiin"

Hallituksen tulee aloittaa selvitys presidentin ja pääministerin työnjaosta Nato-Suomessa, vaativat oppositiopuolueet. 

Perustuslakivaliokunta edellytti Suomen liittyessä Natoon, että hallituksen, presidentin ja eduskunnan valtasuhteita pitää arvioida jossain vaiheessa, mutta ei ottanut kantaa aikatauluun.

– Selvitys kannattaisi aloittaa saman tien. Suomi on ollut Naton jäsen yli vuoden, ja presidentinvaaleistakin on jo hetki, joten nyt olisi sen aika, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

Selvityksessä olisi kyse siitä, miten Suomen ulkopolitiikan yhteisjohtajuus toteutuu käytännössä. 

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Käytännössä esimerkiksi Naton huippukokouksissa Suomea edustaa presidentti, ja EU:n huippukokouksissa pääministeri.

Lue myös: Suomen "Nato-presidentin" ja "EU-pääministerin" työnjaossa luvassa haasteita? Näissä asioissa voi syntyä kitkaa

– Nyt täytyy arvioida, miten tämä (yhteisjohtajuus) toimii Nato-Suomessa. Tässä on kyse mittavasta ja monimutkaisesta selvityksestä, ja juuri siksi työ pitäisi aloittaa mahdollisimman pian, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Myös vasemmistoliitto kiirehtii selvityksen aloittamista.

– Ensisijaisen tärkeää on varmistaa eduskunnan tiedonsaanti. Mielestäni arviointi voitaisiin käynnistää ihan välittömästi. Matkan varrella voidaan arvioida tarpeita muutokselle, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

"Riski siihen, että käytäntöjä muodostetaan lennosta" 

Keskustelu presidentin ja pääministerin työnjaosta virisi jälleen, kun presidentti Alexander Stubb edusti Suomea Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa heinäkuussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) sijasta.

Oppositio moitti ratkaisua poikkeukselliseksi, sillä pääministeri on aiemmin edustanut Suomea vastaavissa kokouksissa. Lisäksi opposition edustajat olivat huolissaan siitä, saako eduskunta tarvitsemansa riittävät tiedot kokouksesta ja sen valmistelusta.

Pääministerillä ja muilla hallituksen ministereillä on lakisääteinen velvollisuus informoida eduskuntaa, mutta presidentillä ei. 

Muun muassa siksi käytännön työnjako presidentin ja pääministerin välillä kiinnostaa oppositiota.

– Pääministerin toiminta itsessään ei ollut erityisen iso tai vakava asia. Mutta se osoittaa, että jos käytäntöjä ei arvioida virallisesti, on riski siihen, että niitä muodostetaan lennosta fiiliksen mukaan, Harjanne katsoo.

Lue lisää: Orpo lupaa eduskunnalle täyden raportin "kohukokouksesta"

Euroopan poliittisen yhteisön kokous ei ole virallinen EU-kokous, minkä vuoksi presidentin sijaistamisessa ei ole juridista ongelmaa. Orpo on myös luvannut eduskunnalle täyden raportin kokouksesta. 

– Sitä nyt eduskunnassa nyt odotetaan. Ihan täysiä pisteitä tästä ei voi antaa. Olisin toivonut, että pääministeri olisi osallistunut kokoukseen, jotta oltaisiin toimittu ikään kuin sovittujen sääntöjen mukaisesti, Pekonen sanoo.

Aikataulu hallituksen käsissä

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman sanoo, että selvityksen toteuttamisen aikataulu on hallituksen käsissä, koska perustuslakivaliokunta ei aikataulua asettanut. 

– Valtioneuvoston eli hallituksen tulee olla aloitteellinen, kun kokemuksia Nato-jäsenyyden oloista on kertynyt. Perustuslakivaliokuntahan viittasi Nato-jäsenyyden oloihin, mikä nähdäkseni sisältää sen, että on syytä kerryttää ensin rauhassa kokemuksia jäsenyyden välillisistä vaikutuksista esimerkiksi päätöksentekomenettelyihin, jotta arviointi kyetään tekemään. 

Hän ei halua tarkemmin arvioida, milloin selvitys olisi ajankohtaista tehdä.

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Matias Marttinen tai Orpo eivät vastanneet kommenttipyyntöön selvityksen aikataulusta.

Hallituspuolueista RKP ja perussuomalaiset kannattavat selvityksen tekemistä jo tämän vaalikauden aikana.

–  Uskon, että asian selvittäminen etenee jollain tavoin jo tällä vaalikaudella. Varmasti tärkeä asia mietittäväksi pidemmällä aikavälillä, kun sitä on perustuslakivaliokuntakin esiin nostanut, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

– Oletan, että eduskunnan edellyttämä arviointi käynnistettäneen normaalin parlamentaarisen käytännön mukaisesti jossain vaiheessa vaalikauden aikana, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.

Molempien mielestä nykykäytäntö on toiminut hyvin, eikä syytä selvityksen kiirehtimiselle ole.

– En myöskään lainkaan ymmärrä sitä kritiikkiä, mitä opposition puolelta on viritetty tasavallan presidenttiä ja pääministeriä kohtaan koskien Euroopan poliittisen yhteisön kokousta. Myös pääministerillä oikeus perhe-elämään, Andersson sanoo.

Lue myös: Saarikko kritisoi kokoomuksen valta-asemaa Suomessa: "Yhden puolueen hegemonia ei ole vahva tila"

"Kokoomuksen värisuora ei saa aiheuttaa ongelmia"

Oppositio toivoo selvitystä myös siksi, että kokoomuksella on hallussaan ulkopolitiikan johtamisessa keskeiset roolit: pääministerin lisäksi myös ulkoministerin ja puolustusministerin salkut. Myös presidentti Stubb edusti kokoomusta ennen kuin hän luopui puoluekirjastaan presidenttiyden myötä.

– Meillä on Suomessa hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä kokoomuksella on ”värisuora” ulkopolitiikassa. Tämä yhden puolueen poikkeuksellisen määräävä rooli ulkopolitiikassa ei saa johtaa minkäänlaisiin ongelmiin tai yhteistyön heikentymiseen ulkopolitiikassa, Kurvinen sanoo.

– Tilanne alleviivaa sitä, että riippumatta poliittisista valtasuhteista, käytäntöjen pitäisi olla selvät ja yhdessä sovitut. Se varmaan helpottaisi hallituksenkin elämää, jos tämän (selvityksen) hoitaisi pois alta, toki huolella, Harjanne sanoo.

Orpo kommentoi tiistaina kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa, että valuvikaa nykyisessä järjestelmässä ei ole, mutta sen toimivuutta on hyvä arvioida "joskus tulevaisuudessa, kun Nato-jäsenyyttä on enemmän takana".

MTV Uutiset kysyi kaikkien eduskuntaryhmien kantoja selvityksen aikatauluun. Kristillisdemokraatit kannattaa selvityksen tekemistä myöhemmin, kun kokemusta Nato-jäsenyydestä on kertynyt enemmän. 

Oppositiopuolue SDP:stä ei vastattu kommenttipyyntöön.