Länsimaiden käyttämät talouspakotteet ovat kääntyneet itseään vastaan, sanoo valtio-opin professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.
Länsimaat ovat julkistaneet Venäjää vastaan talouspakotteita sen aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Patomäki katsoo, että Venäjä-pakotteet ovat toimineet vahvimmin korkean teknologian aloilla sekä tiettyjen varaosien saatavuuden heikentämisessä esimerkiksi autoteollisuudessa.
Kokonaisuudessaan hän kuitenkin katsoo, että pakotteet olisivat toimineet nurinkurisesti Venäjän hyväksi.
Katso videolta, miksi Patomäestä Venäjä on hyötynyt pakotteista.
Talousaseen käyttöä pelkäävät maat rakentavat vaihtoehtoa
Patomäestä länsimaiden käyttämät talouspakotteet ja niiden uhka ovat johtaneet siihen, että niitä pelkäävät maat ovat tiivistäneet yhteistyötään. Hänen mukaansa nämä maat ovat alkaneet rakentaa omia vaihtoehtoisia järjestelmiä torjuakseen pakotteiden synnyttämän uhan.
Tällaiset maat, joita monet Brics-maat edustavat, liittyvät yhteen, jotta ne olisivat riippumattomia läntisistä valuutoista ja maksujärjestelmistä. Ne pelkäävät, että näitä talousrakenteita voitaisiin käyttää aseena niitä vastaan.
– Se on nyt ikään kuin kääntynyt itseään vastaan, Patomäki toteaa lännen pakotteista.
Patomäki katsookin, että lännen talouspakotteet ovat olleet olennainen osa Brics-ryhmän kehitystä.
Lue myös: Parinkymmenen maan johtajat kokoontuvat Venäjälle – tästä on kyse
Venäjä isännöi Brics-ryhmän huippukokousta
Brics-ryhmän perusajatuksena on ollut luoda kilpailua liian länsijohtoisena pidetylle kansainväliselle talousjärjestykselle ja sen erilaisille yhteenliittymille, kuten G7-ryhmälle.
Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina perustivat Brics-ryhmän vuonna 2009. Myöhemmin ryhmään ovat liittyneet Etelä-Afrikka, Egypti, Etiopia, Arabiemiraatit ja Iran. Myös Saudi-Arabia on kutsuttu jäseneksi.
Venäjä isännöi tänään alkavaa kolmepäiväistä Brics-maiden huippukokousta Kazanissa. Paikalle saapuu johtajia noin paristakymmenestä maasta sekä YK:n pääsihteeri Antonio Guterres.
9:48