Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja arvostelee hallituksen työllisyyspäätöksiä, sillä ne lisäävät työn tarjontaa julkiselle sektorille.
Hallitus pääsi sopuun viime viikon puoliväliriihessä pitkien ja kriisiytyneidenkin neuvottelujen jälkeen. Tuloksena olivat yhteensä 1,4 miljardin menokehysten ylitys kahtena seuraavana vuotena ja päälle 40 000 ihmisen työllistämiseen vaikuttavat päätökset.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan päätösten työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät, noin 11 000 lisätyöllistä.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin ja Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Jouko Vilmusen mielestä työllisyystoimissa jäi paljon parannettavaa.
– Kehysriihessä tehdyt työllisyystoimet eivät itseasiassa mielestäni paranna työllisyyttä. Kaikki työllisyystoimet viittaavat työn tarjontaan. Tavallaan työmarkkinoille lapioidaan työntekijöitä ja erityisesti lapioidaan julkiseen sektoriin, Vilmunen kertoi Uutisaamun haastattelussa.
Lue myös: Hallitus on jo tehnyt enemmän työllisyystoimia kuin edeltäjänsä, sanoi SDP:n Mäkynen – Petteri Orpo MTV Uutisille: "Ei pidä todellakaan paikkaansa"
Professorin mukaan julkiselle sektorille työllistäminen ei vahvista julkista taloutta, sillä palkanmaksaja ja veronkerääjä ovat sama taho eli kunnat tai valtio.
Työvoiman tarjonnan lisäämisellä julkiselle sektorille on vaikutuksia myös palkkoihin.
– Jos julkiseen sektoriin lisätään työn tarjontaa, palkkakehitys hidastuu. Eli palkat alentuvat, kun työn tarjonta lisääntyy julkisella sektorilla, Vilmunen tiivistää.
Vilmusen mukaan hallituksen ongelmana onkin juuri se, kuinka työpaikkoja luotaisiin yksityiselle sektorille. Sitä ei hänen mukaansa ole otettu huomioon.
Menokehysten ylittämisen osalta Vilmunen arvioi päätöksen odotetuksi. Hänen mielestään velkaantumisen vauhti on juuri nyt liian suuri.