Ilmastoprofessori Petteri Taalaksen viikontakainen lausunto ilmastosymposiumissa Savonlinnassa herätti huomiota. Taalaksen mukaan Suomessa ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu pyörii liikaa hiilinielujen ympärillä. Asiasta uutisoi muun muassa Itä-Savo.
Merkittävältä, Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin, näköalapaikalta ilmastokeskusteluun osallistuva professori Petteri Taalas, toteaa MTV:n Uutisaamussa, että asioita tulisi tarkastella laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkein asia on Taalaksen mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen.
– 85 prosenttia tästä ongelmasta liittyy fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Niillä hiilinieluilla saadaan myönteisiä asioita aikaisiksi, mutta pelkillä nieluilla me emme tule tätä ongelmaa ratkaisemaan, Taalas sanoo.
Metsien hiilinielun kasvattaminen on olennainen osa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Hiilinielulla tarkoitetaan metsien kykyä sitoa yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa metsähakkuut ovat keskeinen hiilinielun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttava tekijä.
Tilastokeskuksen toukokuussa julkaiseman pikaennakon mukaan viime vuonna maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde.
Taalas muistuttaa, että Suomi on asiassa monia muita maita kuuliaisempi ja edellä mainitun sektorin sisällä tapahtuu jonkin verran vuotuista vaihtelua.
– Kannattaa pitää mielessä, että Suomi on ollut ilmastonmuutoksen torjunnassa mallioppilas. Olemme vähentäneet päästöjä kolmanneksi eniten koko maailman kahdestasadasta maasta. Euroopassa on kyetty lisäämään hiilinieluja pidemmällä tähtäimellä ja esimerkiksi Suomen ja Ruotsin hyvä metsänhoitopolitiikka on johtanut siihen, että olemme sitoneet ennätysmäärän hiiltä ilmakehästä meidän metsiimme, mikä on poikkeavaa muista maista.
– Ehkä meidän ei kannata yksittäiseen vuoteen kiinnittää huomiota, vaan katsoa tätä isoa kuvaa, Taalas korostaa.
Suomi on professorin mukaan tehnyt oikeita ratkaisuja erityisesti energiasektorilla.
Kokonaisvaikuttavuus keskiöön
Euroopan unionin ilmastolain avulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Suomi pyrkii hiilineutraaliuuteen jo vuoteen 2035 mennessä.
– Siitä seuraa sellaisia kysymyksiä, että mikä on sitten kokonaisuuden kannalta järkevää. Kannattaa pohtia ilmastokysymyksiä, biodiversiteettikysymystä, mutta myöskin taloutta, työllisyyttä ja omaisuuden arvoja. Tämä kokonaisuus on se mitä kannattaa pohtia, eikä mennä pelkästään ilmastokärjellä eteenpäin, Taalas korostaa.
"Se on ehkä se ykkösasia"
Jos Taalaksella olisi hypoteettinen kyky muuttaa yksi ilmastonmuutoksen kuuriin saava asia, hän tarttuisi kauppapolitiikkaan.
– Toivoisin, että maailman kauppaolitiikassa otettaisiin yhä enemmän huomioon se minkälaisella energialla tuotteet on tuotettu. Useat tuotteet, mitä me ostamme, on tuotettu kivihiilellä Aasiassa ja se ei ole ilmaston kannalta myönteinen asia. Tämä meidän kuluttaminen on myös yksi dimensio ja siihen liittyvä kauppapolitiikka.
– Se on ehkä se ykkösasia, jonka haluaisin ratkaista, jos hyvä haltia sellaisen mahdollisuuden minulle antaisi.
Artikkelin alussa olevalta videolta voi katsoa, miten Taalas muun muassa uskoo Ukrainan sodan vaikuttavan vihreään siirtymään.