Puhelimesi yhteystietojen ICE-lyhenteistä on tuskin mitään hyötyä, toimi sen sijaan näin – "Kun ensihoitajat tulevat paikalle..."

ICE-lyhenne on peräisin englannin kielen sanoista in case of emergency ja tarkoittaa suomeksi hätätilannetta. Monille ICE-kirjainyhdistelmä on tuttu oman puhelimen yhteystietoluettelosta, jossa se on monilla liitettynä lähiomaisen tai -omaisten nimen eteen.

Lyhenteen tarkoituksena on viestittää, että mikäli joku muu kuin puhelimen omistaja etsii puhelimen yhteystiedoista lähiomaisen tietoja esimerkiksi siinä tapauksessa, että puhelimen omistaja on joutunut onnettomuuteen, eikä voi itse ilmoittaa asiasta, tietää kyseinen henkilö, kenelle soittaa.

Usein ICE-lyhenne liitetään sellaisten henkilöiden nimeen, jotka osaavat kertoa puhelimen omistajan mahdollisista sairauksista tai lääkityksistä.

Lue myös: Osaatko toimia oikein, jos osut kolaripaikalle ensimmäisenä? Pelkkä hätänumeroon soittaminen ei riitä – tässä kolme velvollisuuttasi

Monella ICE-lyhenne löytyy esimerkiksi puolison tai vanhemman nimen edestä, mutta harvempi on ajatellut, pääseekö kukaan tähän tietoon oikeasti käsiksi tositilanteessa.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen alaisuudessa toimivan Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen kertoo, ettei ICE-tunnuksen käyttämisestä puhelimen yhteystietoluettelossa lähiomaisen nimen edessä olekaan erityistä apua.

– Eräs 20 vuotta alalla toiminut ensihoitomestari kertoi, ettei ole kertaakaan törmännyt tilanteeseen, jossa puhelimen osoitekirjaan lähiomaisen nimen eteen laitetusta ICE-tunnuksesta olisi ollut hyötyä, Waitinen kertoo MTV Uutisille.

Tilanne saattoi olla toinen silloin, kun tuntemattoman ihmisen puhelimen avaamiseksi riitti pelkkä näppäinlukituksen avaaminen, mutta nykyiset älypuhelimet harvoin aukevat niin helposti.

Puhelimissa on 4- tai 6-numeroisia pääsykoodeja, turvakuvioita ja lisäksi usein sormenjäljen tai kasvojen tunnistukseen perustuvaa suojausteknologiaa, joiden tarkoituksena on estää ulkopuolisia pääsemästä puhelimen tietoihin käsiksi.

Valitettavasti myös pelastajat ovat puhelimen näkökulmasta ulkopuolisia.

Lähiomaisen yhteystietojen etsintä ei ole hätätilanteessa kovin korkealla prioriteettilistalla muutenkaan, sillä ammattilaisilla on onnettomuuspaikalla yleensä kädet täynnä.

– Kun ensihoitajat tulevat paikalle, he lähtevät pelastamaan ihmistä. Eivät ne kaksi heppua ehdi siinä syynäämään loukkaantuneen puhelinta, Waitinen sanoo.

Lue myös: Naiset jakavat somessa nyt iPhonen hätäkikkaa – tiesithän tästä?

"Ei pidä ottaa oletuksena"

Waitisen mukaan ainoa tilanne, jossa ICE-koodista yhteystiedon nimen edessä saattaa olla hyötyä lähiomaisen tavoittelussa, on silloin, jos henkilö on jo viety sairaalaan ja hän on tiedottomassa tilassa. Mutta silloinkin lukittu puhelin pitäisi ensin saada jollakin keinolla avattua.

Waitinen ei halua sanoa, että ICE-koodia ei pitäisi käyttää yhteystiedoissa lähiomaisen nimen edessä, sillä vaikka siitä ei välttämättä hyötyä olekaan enää tänä päivänä, niin ei siitä ole haittaakaan.

– Ei se huono asia ole, jos sitä käytetään, mutta ei pidä ottaa automaattisena oletuksena, että viranomaiset kiinnostuvat sitä etsimään.

Puhelinvalmistajat ohjeistavat, mutta pelastajille ei opeteta

Nykyaikaisempi, mutta tositilanteessa todennäköisesti aivan yhtä tehoton keino on lisätä tarpeelliset detaljit puhelimen SOS-tietoihin. Jos kuitenkin niin haluaa tehdä, voi tähän valikkoon lisätä hätätapauksessa tarvittavien tietojen, kuten ICE-yhteyshenkilön lisäksi myös oman nimen, iän, elinluovutustahdon, veriryhmän, allergiat ja vaikka kielitaidon.

Se, että etsiikö niitä sieltä kukaan koskaan missään tilanteessa, on ihan toinen asia.

Lue myös: Kolme poliisia rynnisti yöllä asuntoon: Apple-käyttäjien laitteet soittaneet vahingossa hätäkeskukseen – tarkista yksi asetus

Applen iPhonella SOS-tiedot voi lisätä menemällä valikkoon Asetukset > Terveys > SOS-tiedot. Android-pohjaisissa laitteissa tiedot ja ICE-kontaktit lisätään hieman eri tavalla eri versioissa, mutta Googlen ohjeiden mukaan valitsemalla Asetukset > Tietoja puhelimesta > Hätätilannetiedot (Android 10).

Mikäli haluaa asettaa vain ICE-henkilöitä, voi sen tehdä Androidilla puhelimen yhteystiedoissa lisäämällä haluamansa henkilöt ICE-ryhmään, johon on pääsy myös lukitusnäytöltä. Androidilla on myös mahdollista lisätä tekstiä – kuten vaikkapa nimiä ja puhelinnumeroita – lukitusnäytölle.

Hätätilanteessa auttaja saa tiedot lukitusta iPhonesta esiin pitämällä jompaa kumpaa äänenvoimakkuuspainiketta sekä virtapainiketta painettuna, ja pyyhkäisemällä SOS-tiedot esiin, kun sellainen vaihtoehto näytölle ilmestyy. Jos lukittu puhelin kysyy pääsykoodia, pääsee tietoihin painamalla vasemman alakulman Hätätilanne-painiketta ja valitsemalla sen jälkeen SOS-tiedot. Androidilla painetaan pääsykoodin syöttövalikon alta löytyvää Hätäpuhelu-painiketta.

Helsingin Pelastuskoulussa ICE-koodeja tai niiden etsimistä ei kouluteta pelastajaopiskelijoille, vaikka puhelinvalmistajat ovat eri tavoin pyrkineetkin helpottamaan tietojen lisäämistä ja löytämistä. Amerikassa, josta niin Apple kuin Googlekin ovat kotoisin, tilanne voi olla toinen.

– Tieto tällaisista ominaisuuksista tulee ihan oman oppimisen kautta, vaikka nyt esimerkiksi Maikkarin uutisista, että tällaisia on, Waitinen sanoo.

Mikä sitten on paras tapa varmistua siitä, että tieto lähiomaisen yhteystiedoista tavoittaa tarvittaessa myös pelastajat, viranomaiset ja sairaalan hoitohenkilöstön?

Tässä tapauksessa vanhat kikat ovat Waitisen mukaan edelleen tehokkaampia kuin nippu uusia:

– Joku kortti lompakkoon tai sitten jeesusteippiä kännykän takaseinään ja siihen kirjoittaa, että jos minulle käy jotain, niin tässä on numero.

Lue myös: Osaatko elvyttää pandemian aikaan? Näin elvytysohjeet ovat muuttuneet koronan vuoksi

Lähteet: Google, Elisa

Artikkelia muokattu 16.9.2021 klo 9.15: Poistettu jutun lopusta virke, jossa virheellisesti kerrottiin, että Omakantaan on itse mahdollista ilmoittaa lähiomaisen yhteystiedot.