Petteri Orpo (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.) arvostelevat hallituksen ensi vuoden budjettia ja etenkin työllisyystoimia, jotka oppositiojohtajat katsovat riittämättömiksi.
Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi tänään Suomen ensi vuoden budjetista sekä muun muassa työllisyystoimistaan.
– Suomi on tilanteessa, jossa ihmisiä irtisanotaan, tehtaita suljetaan, ja hallitus ei käytännössä pysty tekemään päätöksiä, kokoomuksen puheenjohtaja Orpo syyttää.
Valtio on velkaantumassa ensi vuonna noin 10,8 miljardia.
Hallitus kertoi tänään työllisyystoimista, joiden on määrä tuottaa maahan noin 31 000–36 000 työpaikkaa.
Yli 55-vuotiaiden työllistämistä koskevat toimet sysättiin kuitenkin vielä työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi. Tätä kautta tarkoituksena on saada lähes kolmasosa yllämainituista työpaikoista. Mikäli järjestöt eivät marraskuuhun mennessä löydä ratkaisuja, hallitus tekee päätökset toimista itse.
Hallituksen vanha tavoite 60 000 lisätyöllisestä vuoden 2023 loppuun mennessä on historiaa. Nyt hallitus tavoittelee 80 000 työllisen lisäystä vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Hallitus pystyi päättämään tänään noin 16 000 uuden työpaikan edellytysten luomisesta ja samaan aikaan vielä siirsi työllisyystavoitteensa jonnekin hamaan tulevaisuuteen, epämääräiseen aikaan, Orpo arvostelee.
– Minusta suomalaisten asioita ei voi hoitaa näin, Orpo sanoo.
Kokoomusjohtajan mielestä valtiovarainministeriön virkamiesten tekemä esitys, jonka työllisyystoimet kattoivat noin 60 000 lisätyöllistä, olisi ollut "hyvä alku".
"Ei pystytä tekemään poliittisia päätöksiä"
Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho katsoo, että hallituksen toimet esimerkiksi energiaverotuksen osalta ovat omiaan "edistämään teollisuuden ulosliputusta Suomesta".
Lisäksi Halla-aho arvioi polttoaineverotuksen kiristymisen vähentävän työnteon kannustavuutta, kun esimerkiksi työmatkat kallistuvat.
– Vaikeat päätökset lykätään tulevien hallitusten tehtäväksi tai etujärjestöille. Tämä on lähtökohdat huomioiden ymmärrettävää, koska hallituksen sisällä on erittäin voimakasta ristivetoa etenkin ilmastopolitiikan ja myös työmarkkinapolitiikan suhteen, Halla-aho toteaa.
Lisäksi Halla-aho katsoo, että budjetissa on menoja, jotka eivät palvele suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.
– Punavihreällä hallituksella on omat pyhät lehmänsä, joihin ei kajota missään olosuhteissa, ja suomalainen veronmaksaja maksaa, Halla-aho syyttää.
Positiiviseksi asiaksi budjettiriihen annista Halla-aho nimeää teollisuuden sähköveron tiputtamisen EU:n minimiin.
Yleisesti Halla-aho kuitenkin syyttää hallitusta kyvyttömyydestä päätöksiin.
– Ei pystytä tekemään poliittisia päätöksiä, joilla vähennettäisiin julkisen talouden menoja rakenteellisella tavalla tulevina vuosina. Esimerkiksi haitalliseen maahanmuuttoon ei puututa millään tavalla, Halla-aho sanoo.