Kurikan keskustassa yhden rivitalon ovi aukeaa jo aamutuimaan rivakasti. Aatos Kuusio, 99, liikkuu kuin nuoret miehet ja hymy kareilee suupielissä yhtenään.
– Aamupuuron jälkeen siirryn käsitöiden pariin ja siinä se päivää hujahtaa! Yhtäkkiä on kello kuusi illalla, ihmettelee Kuusio itsekin.
Erikoisinta harrastuksessa on se, että Aatos tekee kanavatöitään ilman silmälaseja. Lanka sujahtaa neulansilmään ilman minkäänlaista apua, vaikka Aatoksen toinen silmä sokeutui jo puoli vuosisataa sitten.
Hän uskoo pitkän ikänsä ja terveytensä salaisuuden löytyvän osin ruokavaliosta.
Aatos Kuusio on 99-vuotias, joka ei tarvitse silmälaseja neulatöissään.
– Syön punaista maitoa, voita, lihaa ja sokeria. Olen aina syönyt, kertoo Aatos.
Toinen pitkän iän salaisuus löytyy miehen mukaan kovasta työnteosta.
– Olen aina tehnyt kovasti töitä. Jäin kaksitoistavuotiaana hoitamaan maatilaa äidin kanssa, kun isä kuoli ja kaikki tehtiin vielä hevosella. Nuorempia sisaruksia jäi neljä. Sain tästä presidentiltä myöhemmin ansioristinkin, kun otin niin nuorena isännän paikan, esittelee Aatos.
Ei viihtynyt vanhainkodissa: "Järki oli kadonnut kaikilta"
Nyt sukutila on pojan hoidossa ja Aatos on hyvillä mielin. Vuosisatainen tilanpito jatkuu ja Aatos itse on siirtynyt asumaan omilleen keskelle Kurikkaa, rivitaloon. Palvelukotiin hänellä ei ole intoa.
– Olin kerran viikon vanhainkodissa ja siellähän ei ollut yhtään juttukaveria. Tuntuu, että järki oli kadonnut kaikilta, ihmettelee Aatos.
Niinpä hän saa asua kotonaan edelleen lastensa ja lastenlastensa turvin nyt, kun vaimo Elsa on kuollut.
Viisi lasta ovat järjestäneet viikon kestävät ”ammausviikot”, jona aikana kunkin perhe huolehtii isoisän vierailuista ja asioista. Homma toimii, sillä vieraita käy riittävästi.
– Ei tule aika pitkäksi, todistaa hyväntuulinen Aatos.
Käsityöharrastuksen pariin 85-vuotiaana
Vaimoaan hän kaipaa silti kovin. Itse asiassa kanavatyöharrastuskin on vaimon syytä tai ansiota. Vaimo oli erittäin innokas käsityöihminen, mutta Aatos ei osannut aina arvostaa käsitöitä.
Niinpä poika toi Aatokselle 85-vuotiaslahjaksi kanavatyöpaketin ja antoi viikon aikaa tehdä se.
– Olin trossannut (kehunut) asialla, että eihän tuo ole mikään. Poika lupasi sata euroa, jos saan työn valmiiksi viikossa. Tuli seuraavana päivänä käymään, niin työ oli melkein valmis! nauraa Aatos.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Käsityöharrastus lähti liikkeelle ”trossaamisesta” eli kehumisesta.
Aatoksen tekemät tyynynpäälliset ovat värikkäitä.
Nyt töitä on syntynyt kymmeniä: tauluja, tyynynpäällisiä, vaikka mitä.
Asunto huokuu käsityön tekemistä, seinät notkuvat kanavatöistä ja yksi tärkeä työ on parhaalla paikalla. Elsa-vaimo aloitti työtä, jossa pieni lapsi on pääosassa, mutta se jäi kesken. Aatos teki sen loppuun myöhemmin.
Kanavatöitä on syntynyt Aatoksen käsissä jo kymmeniä.
– Näitä menee lahjaksi koko ajan johonkin, kun on paljon perhettä ja tuttuja. En tiedä laittavatko seinälle vai meneekö laatikon pohjalle, naureskelee Aatos.
Työt ovat hyvin tehtyjä, siitä pitävät lastenlapset ja lastenlastenlapset huolen.
Aatos on luvannut euron jokaisesta virheestä, mikä töistä löytyy.
– Jätän yleensä virheet sinne mustaan lankaan, niin selviän kymmenellä eurolla henkeä kohti, nauraa Aatos.
Aatos Kuusio täyttää ensi kesänä sata vuotta, mutta käsitöiden tekeminen ei lopu siihen. Hänen taidoistaan on tehty video myös käsityön ystävien verkkosivuille, ja siellä hänellä on paljon ihailijoita.
Aatoksen ruokavalioon kuuluvat punainen maito, voi, sokeri ja liha.
– Olen tottunut aina työtä tekemään, ja tämä on nyt tällä kertaa minun työtäni, hymyilee Kuusio.
Aatos Kuusio asuu yksin Kurikan keskustassa, eikä tahdo palvelutaloon.