Global Dreamille etsitään ostajaa, mutta valmiiksi saattaminen maksaisi 600 miljoonaa euroa.
Risteilyalus Global Dreamin pitäisi näinäkin päivinä seilailla Aasian satamasta toiseen, tarjoten matkustajilleen huippumodernin aluksen ylellisiä elämyksiä, viihdettä ja kasinopelejä. Matkustajia piti palvella tekoälyn ja robottien avulla ja viihdykkeenä piti olla niin elokuvateattereita kuin kylpylä ja teemapuisto.
Sitten tulikin korona, ja Aasian vinhasti kasvanut matkailuala seisahtui kuin seinään.
Nyt noin 75-prosenttisesti valmis alus lojuu tyhjänpanttina Wismarin satamassa Mecklenburg-Etu-Pommerissa, entisessä Itä-Saksassa. Laivaa rakentanut MV Werften meni konkurssiin tammikuussa, ja pesänhoitaja Christoph Morgen etsii ostajaa 342 metriä pitkälle jättialukselle, jolla on tilaa liki 10 000 matkustajalle ja miehistön jäsenelle.
Toistaiseksi vakavia ostajaehdokkaita ei ole ilmaantunut, ja on mahdollista, ettei alus koskaan pääse lähtemään maailman merille. Koko hankkeen hintalappu on 1,5 miljardia euroa, ja varustamo arvioi, että tarvittaisiin vielä 600 miljoonaa euroa, jotta Global Dream saataisiin valmiiksi.
– Me olemme koronaviruksen tyypillisiä uhreja, sanoo MV Werftenin toimitusjohtaja Carsten Haake.
Telakkayhtiön tammikuussa jättämä konkurssihakemus merkitsi, että rakennustyöt pysähtyivät ja työt loppuivat noin 2 000 työntekijältä Wismarissa, Stralsundissa ja Rostockissa.
Konkurssipäätös tehtiin kaukana Itämeren rannoilta. Telakan omistaja on Hongkongin pörssiin listattu malesialainen matkailu- ja kasinoyhtiö Genting HK, joka osti Nordic Yards -laivanrakentajan vuonna 2016.
Yhtiö meni nurin, kun korona romahdutti Aasian matkailualan ja emoyhtiö Genting hylkäsi ahdinkoon joutuneen tytäryhtiönsä. Saksan hallitus ei sen jälkeen enää jatkanut telakalle luvattua tukea.
Lue myös: Viking Linen uusi jättialus Glory rantautui Turkuun – tältä se näyttää
Aika loppuu pian
Astronauteilla ja merenneidoilla koristeltua jättialusta on kaupiteltu eri suuntiin, mutta pesänhoitaja Morgen myöntää, että vaikka kyselyitä on tullut, on hyvän ostotarjouksen varmistaminen vaikeaa. Kun rakentaminen alkoi vuonna 2018, oli risteilyiden kysyntä vilkasta ja markkina kasvoi vauhdilla. Koronakriisi on kestänyt jo kaksi vuotta, eikä paluuta normaaliin ole edelleenkään näköpiirissä.
Takaraja ratkaisun löytämiselle on 1. maaliskuuta.
Paikalliset poliitikot seuraavat tilannetta sydän syrjällään, koska Wismarin telakka on keskeinen osa kaupungin ja lähiseudun elinkeinoelämää ja historiaa.
– Monet perheet ovat saaneet elantonsa telakalta, siellä on oltu töissä sukupolvien ajan, kuvaa Wismarin sosiaalidemokraattinen pormestari Thomas Beyer.
Telakka rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja aluksi siellä korjattiin neuvostoliittolaisia aluksia. Laivanrakentaminen alkoi 1950-luvulla. Berliinin muurin murtuminen, Saksojen yhdistyminen ja Itä-Saksan teollisuuden romahdus johtivat suuriin irtisanomisiin. Telakka yksityistettiin 1990-luvulla, minkä jälkeen sillä on ollut useita omistajia, sekä Saksasta että ulkomailta. Tähän asti se on selviytynyt vaihtelevista suhdanteista, mutta nyt tilanne näyttää erittäin vaikealta.
Paikalliset asukkaat ovat huolissaan, miten kaupungin käy, jos laivanrakentaminen loppuu.
– Wismar ilman telakkaa ei ole Wismar, sanoo 67-vuotias Heike Reimann, jonka mies Siegfried työskenteli telakalla kymmenen vuoden ajan.
Pesänhoitaja Morgen arvioi, että ellei ratkaisu löydy, pitää telakoilla muuttaa tuotantosuuntaa ja alkaa rakentaa merituuli- ja vetyvoimaloita.
Saksan metalliteollisuuden ammattiliitto IG Metall ei halua nähdä laivanrakentamisen päättyvän, koska nykyinen työväki voisi joutua vä
– Se olisi aivan erilainen hanke, sinne tarvittaisiin muiden alojen työntekijöitä, torjuu liiton paikallinen edustaja Henning Groskreuz.
Pormestari on samaa mieltä.
– Meidän täytyy säilyttää meriteollisuutemme, se on osa identiteettiämme, sanoo pormestari Beyer.